Tekoäly apuna Hoosiannassa

Tänä vuonna Jouluradion Hoosianna kuljettaa kirkkoa kohti edelläkävijöiden joukkoa, sillä rakastettua hymniä on versioinut tekoäly. Aivan yksin sitä ei ole päästetty huseeraamaan, sillä isäntinä ovat olleet Patrick Ihalainen ja artisti Rony Rex alias Rony Vartio.

Tänä vuonna Jouluradion Hoosianna kuljettaa kirkkoa kohti edelläkävijöiden joukkoa, sillä rakastettua hymniä on versioinut tekoäly. Aivan yksin sitä ei ole päästetty huseeraamaan, sillä isäntinä ovat olleet Patrick Ihalainen ja artisti Rony Rex alias Rony Vartio.

Silmälasipäinen mies kännykkä kädessään.
Patrick Ihalainen työsti tekoälyversion Hoosiannasta Jouluradion käyttöön. – Mielestäni siitä tuli aika kiva. Vaikka olen nyt kuunnellut kappaleen monta kertaa, olen viihtynyt sen parissa hyvin. Kappale on aika nopea ja siinä on mielenkiintoisia sointukulkuja, Ihalainen kuvailee. Kuva: Antti Rintala

Hoosianna on Jouluradion kappaleista se, jonka ensisävelten kajahtamista odotetaan jännityksellä vuosi toisensa jälkeen. Vuoden 2023 Hoosianna-projektin lopputuloksena syntyi kaksi eri versiota ja siihen on syynsä.

– Olen käynyt monen monta keskustelua siitä, kuinka paljon Hoosiannaan voi koskea, että sitä vielä saa kutsua Hoosiannaksi. Tämän takia meillä on nyt kaksi versiota, joista toinen on puhtaasti keinoälyn versio ja toinen on aidosti tuotettu Hoosianna, Patrick Ihalainen kertoo.

Ihalainen on toiminut tekoälyn kuratoijana englanninkielisessä Hosanna-videossa. Toisessa Hoosiannan versiossa Rony Vartio, artistinimeltään DJ Rony Rex, on käyttänyt tekoälyä työkaluna ja antanut askelmerkit sen suhteen, mitä ja minkälaista musiikkia tehdään.

– Rony tekee ehkä enemmän nuoreen porukkaan vetoavaa tanssimusiikkia ja kuvailee omaa versiotaan Hoosiannasta sanoilla ”kyllä Tiktok tajuaa, mitä teen”, Patrick Ihalainen naurahtaa.

Tahtotila ja lähtökohta uusissa Hoosiannoissa on ollut, että jo olemassa olevia versioita ei kopioida. Niinpä lopputulos on jotain vallan muuta kuin se tuttu kappale.

70 versiota Hoosiannasta

Valmista Hosannaa on edeltänyt liki 70:n tekoälyllä tehdyn version kuratointi johonkin pisteeseen saakka. Jotkin niistä on hylätty ensi kuulemalta, joidenkin työstöä jatkettu.

– Voi tulla ajatus, ettei valmiin kappaleen eteen ole nähty juurikaan vaivaa, mutta todellisuudessa jo noiden 70 eri version koostaminen ja kuuntelu on vienyt todella paljon aikaa. Tekoälylle on pitänyt paitsi opettaa uudet asiat, jotka halutaan kappaleeseen, myös kertoa aina uudestaan myöskin ne vanhat asiat, koska se unohtaa ne aina uuden version kohdalla, Ihalainen kertoo.

– Tekoäly tunnistaa tyylisuuntauksia jo melko hyvin, mutta Hoosiannassa on erityisiä elementtejä, joita halusimme mukaan, esimerkiksi naissolisti ja tietty arvokkuus, ja nämä täytyi opettaa tekoälylle. Hetkellisen mietinnän jälkeen se keksi kokonaisen kappaleen, johon sen jälkeen on mahdollisimman vähän koskettu.

Kappaleeseen haettiin alun perin matalampaa tempoa, mutta tekoälyn tarjoama lopputulos on tyylilajiltaan liki drum and bass’ia.

– Mielestäni siitä tuli aika kiva. Vaikka olen nyt kuunnellut kappaleen monta kertaa, olen viihtynyt sen parissa hyvin. Siinä tapahtuu paljon asioita. Kappale on aika nopea ja siinä on mielenkiintoisia sointukulkuja, joten se on varmaan melko tuskallista soittaa, Ihalainen kuvailee.

Hoosianna on mukana monen ihmisen elämässä

Rony Rex tarttui Jouluradion Hoosianna-projektiin keskellä tiivistahtista 10-vuotisjuhlavuottaan. Hoosiannaan koskeminen pelotti häntä aluksi. Hän mietti, mitä sen kanssa voi ylipäätään tehdä.

Hoosianna on ääni, joka löytyy koko oman elämäni soundtrackilta. Ja varmasti se on monen muunkin länsimaisen ihmisen vuosien varrella päähän muokkautuneessa musiikkiverkossa. Toisaalta oli kuumottavaa, mutta myös virkistävää päästä leikkimään tällaisen äänen kanssa, DJ ja artisti Rony Rex alias Rony Vartio kertoo.

Hoosiannan teossa Vartio käytti työkalunaan tekoälyä. Hän kuvailee konetta osana tekoprosessia ikään kuin kaveriksi studiossa, joka ehdottaa eri vaihtoehtoja silloin kun ihminen miettii, miten edetä.

– Kyllä ihminen ajaa sitä prosessia, mutta kone on tukemassa. Mutta niin hurjaa vauhtia ne kehittyvät, että nyt voit esimerkiksi jo luoda lauluäänet tai jonkin soittimen ääntä, joka kuulostaa hyvällä prosessoinnilla ja osaamisella tehdyltä ja aivan aidolta.

Hoosiannan ytimessä on elämän voima

Vartio myöntää, että kaikessa upeudessaan kehityksen eteneminen ja sen vauhti myös pelottavat.

– Aina ei välttämättä tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Kyllä sitä miettii, mihin tämä maailma on menossa – ja miten kaikki tulee muuttumaan. Muutos on kuitenkin väistämätön, se on jo täällä, eikä koske ainoastaan musiikkimaailmaa, vaan kaikkia yhteiskuntia. Mutta jos jättää pelot pois, niin luovalla puolella mahdollisuudet ovat rajattomat.

Vartio kokee, että Hoosiannan tapaisten suurten kappaleiden ytimessä ei ole vakavuus, vaan ennemminkin elämän voima.

– Halusin pitää hauskaa tämän kanssa ja katsoa, miltä tuntuu taivuttaa kappale muotoon, jossa sitä voi tanssia ja jossa se ei ota itseään liian vakavasti. Ja DJ:nä koen, että se elämän voima kanavoituu niissä hetkissä, kun ihmiset tanssillaan pääsevät sellaiseen tilaan, että he eivät enää mieti, mitä ovat tekemässä, vaan he vain tekevät, hän kuvailee.

Valmis Hoosianna on inspiroitunut 1990-luvun lopun eurodance-tunnelmasta, todellisesta tykityksestä, joka on ollut viime aikoina vahva trendi tanssimaailmassa. Vartio tai tässä yhteydessä oikeammin Rony Rex ei ole vielä päässyt testaamaan, miten Hoosianna-versio toimii tanssilattialla, mutta sen hän haluaa ehdottomasti testata tulevilla keikoillaan.

Eriäviä mielipiteitä saa olla

Uuden Hoosiannan Vartio uskoo herättävän hyvinkin eriäviä mielipiteitä. Hän pitää sitä myönteisenä asiana.

– Tällaisiin ihmismielessä hyvin vahvoihin asioihin, kuten esimerkiksi uskontopohjaisiin lauluihin, on jokaisella mielipide. Varmasti osa tykkää ja on sitä mieltä, että hauskaa kun tämmöistäkin uskalletaan tehdä. Toisaalta varmasti on heitäkin, jotka kokevat, ettei tämänkaltaisia lauluja saisi muokata. Kumpiakin reaktioita odotan tulevaksi.

Koska Vartio on artisti, jonka yhtenä työnä on soittaa ihmisille tanssimusiikkia, hän odottaa myös sen näkemistä, minkä näköistä liikettä kappale mahdollisesti saa aikaan ihmisissä.

– Jos tämä kappale jostain pääsee kuuluviin, niin on hienoa nähdä, miten ihmiset käyttävät sitä. Tuleeko jotain Tiktok-videoita, joissa tanssitaan tai tehdään jotain hauskaa, vai jotain ihan muuta sisältöä? On hauska nähdä, miltä se näyttää ja mitä sen ympärillä tapahtuu, sillä täynnä energiaahan tämä versio on.

Kirkonholveissa soivat hymnit värisyttävät

Vartio määrittelee oman suhteensa kristinuskoon ja uskontoihin avoimeksi.

– En lue itseäni mihinkään tiettyyn ryhmään kuuluvaksi, vaan pyrin ymmärtämään ja näkemään sen sävyjen laajuuden, mitä eri uskonnoilla on tarjottavana.

Vaikka Vartio ei kuulu mihinkään seurakuntaan, niin yksi perinne on ja pysyy: joulukirkko.

– Olen käynyt ja käynkin vuosittain perinteisessä joulukirkossa. Se on perheen kautta tullut tapa. Kun istuu siellä parvella ja kuuntelee upeissa kirkkoholveissa soivaa Hoosiannaa tai muita historian värittämiä isoja hymnejä, niin kyllä se aina värisyttää. Siinä on jotain semmoista suurta, mihin on pienenä ihmisenä helppo tarttua – jotain paljon suurempaa kuin normaalista populaarimusiikista löytyy, Vartio toteaa.

 

Outi Isotalus

 

Lyhennelmä alkuperäisestä Jouluradio-artikkelista

 


Hoosiannat Jouluradiossa

  • Englanninkielinen Hosanna
    • tekoälyn tekemä musiikkitausta, laulajana aito ihminen
    • tekoälyn ohjaajana Patrick Ihalainen
    • julkaistaan Jouluradion pääkanavalla keskiyöllä 3.12.
  • Tanssittava Hoosianna
    • sovittajana DJ ja artisti Rony Rex
    • ensiesitys kuullaan Jouluradion nettikanavissa Popjoulu ja Lasten jouluradio keskiyöllä 3.12.
  • Jouluradio verkossa jouluradio.fi ja Joensuussa radiotaajuudella 100,7 MHz

Ihminen ja kone – tekoäly haastaa arvopuheeseen

Lehdissä ja netissä on törmännyt tekoälyn tekemiin teksteihin ja kuviin. Suomalaiskaupungeissakin robotit kuljettavat ostoksia ja voi hypätä jopa robottibussin kyytiin. Internetiä on kodeissa jääkaappia myöten. Mihin ihmistä kohta tarvitaankaan?

Lehdissä ja netissä on törmännyt tekoälyn tekemiin teksteihin ja kuviin. Suomalaiskaupungeissakin robotit kuljettavat ostoksia ja voi hypätä jopa robottibussin kyytiin. Internetiä on kodeissa jääkaappia myöten. Mihin ihmistä kohta tarvitaankaan?

Muokattu kuva miehestä.
Tekoäly tulee vastaan jatkuvasti jokapäiväisessä elämässä. Jos sitä käytetään terveeltä arvopohjalta, voidaan haasteita, kuten eriarvoisuutta, vähentää. Kuva: Freepik

Ihmisyys korostuu edelleen kaikessa vuorovaikutuksessa. On hämmentävää, että tekoäly pakottaa arvioimaan ihmisyyttä uudelleen, rauhoittelee yliopistonlehtori, kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenberg Helsingin yliopistosta.

– En usko, että teknologiat vyöryvät orjuuttamaan meidät ja hylättäisiin inhimillinen kanssakäyminen. Teknologia ei uhkaa ihmisyyttä, vaikka omat riskinsä onkin teknologian ylikuluttamisessa ja siihen koukuttamisessa.

Wallenbergin mukaan tekoälyteknologiat ovat loistavia tukemaan muun muassa oppimisvaikeuksissa tai maahanmuuttajien koulutuksessa.

– Ehkä meidän pitää vaalia kulttuurissa säilyvää fyysistä vuorovaikutusta perusasetelmana. Käytetäänkö teknologiaa oikeasti elämän parantamiseen?

Uhkien pelkäämisen sijaan Wallenberg kannustaa terveeseen uteliaisuuteen.

– Hanki tietoa avoimin mielin. Ei tarvitse olla teknologiafriikki tai innoissaan tietokoneista tutustuakseen arjen tekoälyyn.

Tekoäly kaikkien arkea

– Tekoäly ei ole vain tuolla jossain vaan kotona, töissä, koulussa, vapaa-ajalla. Me jokainen käytämme jatkuvasti tekoälyalgoritmeja.

– Algoritmeja on kännykkäkamerassa, ja videopuheluissa niillä parannetaan ääntä ja kuvaa. Algoritmeilla lasketaan hintoja kaupoissa, ohjataan liikennevaloja ja sähköverkkoja ja tehdään säätiedotuksia. Tekoälyä on autonavigaattorissa, jääkaapeissa, pesukoneissa, robotti-imureissa, Wallenberg luettelee.

Tällaista koneoppimista käytetään joka saralla. Monimutkaisempaa tekoälyä taas ei vielä ole olemassa, mutta Wallenbergin mukaan lähimpänä on ChatGPT:n tapaiset kielimallit, jotka pystyvät tuottamaan älykkään oloista tekstiä.

– Vaikka kone olisi ihmismäinen, se on vain teknologia. Esimerkiksi ChatGPT:n kanssa keskustellessa en juttele ihmisen kanssa.

– Tekoäly on matematiikkaa. Kun matemaattisista malleista rakennetaan teknologia, sitä treenataan esimerkiksi massiivisella kieliaineistolla. Käyttöliittymään taas lisätään ihmismäisiä piirteitä, koska on helpompi käyttää teknologiaa, joka tuntuu tutulta.

ChatGPT:n ihmispiirteet on rakennettu sekä ohjelmoimalla että opettamalla sopivaa kielenkäyttöä. Hoiva- tai vastaanottorobotti taas tehdään sympaattisen näköiseksi, jotta käyttökokemus olisi miellyttävä.

Entä jos raja ihmisen ja teknologian välillä hämärtyy?

– Puheen tai kasvojen tunnistuksessa tekoälystä voi tulla outousefektejä ja ristiriitaisia kokemuksia. Pahimmillaan ei pystytä erottamaan, mikä on aitoa ja mikä keinotekoista sisältöä. Nyt puhutaan siitä, mitä seuraa, kun algoritmi kykenee luomaan aidon oloisia kuvia.

Muuttaako tekoäly yhteiskuntamme?

– Tekoäly ei itse tee mitään, vaan muutos lähtee hallitusohjelmista, eduskunnasta ja päättäjistä. Nykyisessä hallitusohjelmassa otetaan selkeä kanta, että digitaalisuudesta tulee ensisijainen tapa toteuttaa julkista hallintoa, Wallenberg sanoo.

Esimerkiksi verottaja hoitaa koneohjatusti jo mekaanisia laskentatehtäviä, kuten verokortin uusimisen.

– Jos algoritmeja hyödynnetään fiksusti, luukulta luukulle -hyppääminen vähenee. Asiointiin voidaan soveltaa tukiteknologioita, kuten kielenkääntäjiä tai puheavustajia. Muutos ei välttämättä ole kansalaisille suuri. Enemmänkin on kyse työtavoista ja rakenteista.

Valtionvarainministeriössä erityisasiantuntijana työskentelevän Anna-Mari Wallenbergin mukaan päättäjien työtä on kirjoittaa eettinen perusajattelu sääntelyksi. EU:ssa on todettu, että pehmeät ohjauskeinot eivät riitä, vaan nyt valmistellaan tekoälysäännöstä. Se nojaa eurooppalaisiin arvoihin.

– Näin pyritään säätelemään järjestelmien ihmisoikeusriskejä. Tarvitaan samanlaista ohjausta kuin lääkinnällisillä laitteilla tai ajoneuvoilla.

Wallenberg osallistui Suomen delegaatiossa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon eettisten ohjeiden valmisteluun.

– Muutama vuosi sitten eettisiä ohjeita tehtailtiin aina katolisesta kirkosta Microsoftiin ja Euroopan unionista valtioihin. Unescon ohjeissa kuvataan tekoälyn hyötyjä ja haittoja vaikkapa koulutuksessa ja politiikassa. Suomessa tehdään suunnitelmaa näiden ohjeiden soveltamisesta.

Eettistä keskustelua monella tasolla

– Viisi vuotta sitten moni oli kiinnostunut siitä, syrjiikö tekoäly ja kuinka tekoäly tukee ihmisoikeuksien toteutumisesta. Viime vuosina ovat nousseet kysymykset tekoälyn ilmastovaikutuksista, Wallenberg kertoo ja muistuttaa, ettei teknologioiden kehitys mineraalien louhintoineen ole kovin vihreää.

– Viime vuoden ChatGPT:n esiinmarssi muutti etiikkakeskustelun koskemaan kieli- ja kuvamalleja: Mitä tekoäly tarkoittaa arkipäiväistyessään? Entä mikä vastuu tekijöillä on siitä, millaista teknologiaa he rakentavat?

Digitalisuuden lisääntyminen aiheuttaa myös polarisaatiota.

– Keskittyvätkö teknologioiden hyödyt pohjoiselle pallonpuoliskolle? Tekoälyn kehittämisessä käytetään paljon ihmisten käsittelemää dataa. Tämä työ tehdään halpatyövoimamaissa. Tuotantoketjuihinkin liittyy epätasa-arvoisuutta.

Wallenbergin mukaan ensin etiikkapuheessa korostuivat uhkat, haitat ja riskit, ja tekoälyn arviointi keskittyi niiden ennalta­ehkäisemineen. Syrjiikö tekoäly? Miten yksityisyyden­suojan käy?

Riskit täytyy ottaa huomioon, mutta se ei yksin riitä.

– Jos tekoälyä käytetään terveeltä arvopohjalta, voidaan haasteita, kuten eriarvoisuutta, vähentää. Millaista maailmaa silloin rakennamme? Toivon puhetta siitä, miten teknologiaa voidaan käyttää tuottamaan hyvinvointia lapsille, vanhuksille, ylipäänsä ihmisille ympärillämme. Kypsää keskustelua vaikutuksista käydään vasta vähän.

 

Sini-Marja Kuusipalo

 


Tekoäly pähkinänkuoressa

  • Tekoäly viittaa tietokonejärjestelmiin tai ohjelmiin, jotka on suunniteltu suorittamaan tehtäviä, jotka vaativat inhimillistä älykkyyttä. Tehtävät voivat sisältää esimerkiksi oppimista, päättelyä, ongelmanratkaisua ja kielentunnistusta.
  • Tekoälyjärjestelmiä voidaan soveltaa esimerkiksi terveydenhuollossa, kuljetuksessa, taloudessa, viihteessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.
  • Esimerkkejä tekoälyn sovelluksista ovat puheentunnistus (esimerkiksi virtuaaliavustajat), kuvantunnistus (kuten autonomiset autot), suositusjärjestelmät (Netflixin kaltaiset palvelut) ja lääketieteellinen diagnostiikka.
  • Tekoäly on edistynyt huomattavasti, mutta se on edelleen monimutkainen alue, joka vaatii jatkuvaa tutkimusta ja kehitystä.
  • Eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset, kuten tekoälyn vaikutus työpaikkoihin, tietosuoja ja päätöksenteon läpinäkyvyys, ovat myös tärkeitä pohdittavia asioita tekoälyn kehityksen yhteydessä.

Lähde: ChatGTP

 


Artikkelia muokattu 30.8.2023 klo 12.28: Anna-Mari Wallenbergin oikea titteli on erityisasiantuntija, ei erityisavustaja.

Pääkirjoitus: Mitä mieltä on tekoäly?

Tietokoneohjelman kanssa keskustellessa huomaa, että koneilta puuttuvat tunteet. Se ei välttämättä ole huono asia.

Testasin vastikään viime vuoden lopulla julkaistua ChatGPT-tietokoneohjelmaa. ChatGPT on tekoälyyn perustuva ohjelma, joka voi keskustella ihmisten kanssa tekstin avulla. Se ymmärtää kysymyksiä ja antaa vastauksia kuin oikea keskustelukumppani. Sen vastaukset perustuvat suureen määrään tietoa, joka on opetettu sille etukäteen.

Tietokoneohjelman kanssa keskustellessa huomaa, että koneilta puuttuvat tunteet. Se ei välttämättä ole huono asia. Meillä ihmisillä omat mielipiteemme ja tunteemme vaikeuttavat asettumista toisten ihmisten asemaan ja saattavat jopa estää täysin toisen näkökulman ymmärtämisen. Tekoälylle näkökulman vaihto on luonnollista. Se poimii valtavasta tekstimassasta sekä asioiden hyvät että huonot puolet ja listaa ne kylmän viileästi pötköön meidän tunteellisten ihmisten ihmeteltäväksi.

Kysyin ChatGPT:ltä, mitä mieltä se on näkökulman vaihdosta. Vastauksena sain esimerkkejä siitä, miksi näkökulman vaihto on hyödyllistä monissa tilanteissa. Näkökulmaa vaihtamalla näemme tilanteen tai ongelman monipuolisemmin ja syvällisemmin, saatamme keksiä uusia ratkaisuja, kehitämme omaa empatiakykyämme ja parannamme vuorovaikutusta toisten kanssa. Näkökulmaa vaihtamalla luovuutemme pääsee kukoistamaan ja meidän on helpompi sopeutua muutoksiin.

ChatGPT muistutti vastauksessaan, että ”on kuitenkin tärkeää huomata, että näkökulman vaihtaminen voi olla haastavaa ja vaatia avoimuutta uusille ideoille ja ajatuksille. Se voi myös vaatia aikaa ja pohdintaa. Yleensä on hyödyllistä harkita erilaisia näkökulmia ennen päätöksentekoa tai mielipiteen muodostamista, jotta saat mahdollisimman kattavan käsityksen tilanteesta.”

Onpa erikoista ajatella, että koen olevani näkökulman vaihtamisen hyödyistä täysin samaa mieltä sellaisen ohjelman kanssa, joka ei varsinaisesti ole mitään mieltä mistään.

 

Lisää tekoälystä sekä Helsingin yliopiston kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenbergin ajatuksia ihmisen ja koneen suhteesta jutussa Ihminen ja kone – tekoäly haastaa arvopuheeseen

 

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi