Avainsana: sauna

5 x mielessä: Kolme kertaa joulusaunassa

Kiihtelysvaaralaisen Seppo Siltovuoren jouluperinteisiin kuuluu kolme saunaa kolmen päivän aikana. Jouluaaton aattona Siltovuoren perhe kylpee omassa lammen rannalla sijaitsevassa savusaunassaan, joka on alun perin ollut asumissaunana Tohmajärvellä.

Kiihtelysvaaralaisen Seppo Siltovuoren jouluperinteisiin kuuluu kolme saunaa kolmen päivän aikana. Jouluaaton aattona Siltovuoren perhe kylpee omassa lammen rannalla sijaitsevassa savusaunassaan, joka on alun perin ollut asumissaunana Tohmajärvellä.

Seppo Siltavuori seisoo hymyilemässä savusaunan ovella vihta kädessä.
Savusauna kuuluu Seppo Siltovuoren jouluperinteisiin. Jouluaaton aattona savusaunassa kylvetään perheen kanssa useamman tunnin ajan välillä avannossa käyden. Kuva: Sari Jormanainen.

1. JOULUSAUNAT. Jouluaaton aaton perinteenä meillä on, että lämmitämme rannassa olevan savusaunan ja kylvemme siellä perheen kanssa. Jouluaattona menemme Kaija-vaimon kotiin Tuupovaaraan. Siellä on käyty haudoilla ja aattohartaudessa kirkossa ja sen jälkeen on saunottu. Joulupäivänä on keräännytty sisarporukalla minun kotipaikalleni Mäntyharjuun. Sielläkin on ikivanha savusauna, jossa porukalla kylvetään. Meillä jouluun kuuluu siis kolme saunaa kolmessa päivässä. Pitäisi olla puhtaita poikia!

2. LÄMMITYS. Savusaunassa saunominen ei ole mikään ta vallinen saunailta, vaan se on enemmän jo rituaali. Saunan lämmitys alkaa siitä, että menee rantaan, tekee avannon ja kantaa vedet. Sitten sytytellään valkiat. Saunaa lämmitellään kolmisen tuntia. Välillä voi käydä vaikka hiihtämässä. Lämmittämisen jälkeen saunan on hyvä antaa seestyä kaksi tuntia, että häkä lähtee pois ja lämpö tasaantuu. Sitten alkaa kylpeminen, joka kestää pari-kolme tuntia. Sen jaksaa, kun käy välillä avannossa. Uunimakkarat paistuvat samalla kiukaalla. Sen jälkeen päivä on pulkassa ja voi lähteä joulupukkia odottamaan.

3. TUNNELMA. Jotta saunominen olisi kaikkein miellyttävintä, se pitää tapahtua illanhärässä lyhtyjen valossa. Kun lapset olivat pieniä, otimme lyhdyt käteen ja vedimme lapset pulkalla jään yli saunalle. Vielä kovemmalla vauhdilla tulimme takaisin, ettei vilu ehtinyt tulla. Mutta kyllä naisväellä tukka oli jäässä, kun sieltä takaisin tultiin. Lyhdyt loistaen mentiin. Kun sauna on vähän tuolla erillään, niin se matka on ihan kuin poistuma tästä arkipäivästä toiseen maailmaan, saunamaailmaan.

4. YHDESSÄ. En ole vielä kertaakaan lämmittänyt savusaunaa niin, että yksin olisin kylpenyt. Kyllä sitä aina porukassa kylvetään. Jos on sukulaisia käymässä, niin he haluavat, että lämmitetään savusauna. Siitä saa juhlan, kun lämmittää savusaunan.

5. MUUTOS. Olen miettinyt, että joulun tavat saattavat muuttua. Lapset alkavat olla sen verran isoja, että heillä ei ole enää joulu ihan samanlainen, vaan pukki ja lahjahommat ovat jäämässä. Joulu voisikin olla ihan hyvä niin, että olisi vain savusauna ja kiuasmakkarat. Ei tarvitsisi ruokienkaan kanssa hösöttää. Ei sitä joulua ilman saunaa kuitenkaan osaa ajatella.

Sari Jormanainen

Seurakuntien saunat lämpiävät kesällä – mökkitunnelmaa kaupunkilaisille kesäkodeilla

Seurakuntien kesäkodit tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuden nauttia puukiukaan löylyistä ja virkistävästä pulahduksesta Pyhäselkään.

Seurakuntien kesäkodit tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuden nauttia puukiukaan löylyistä ja virkistävästä pulahduksesta Pyhäselkään. 

Pauli Leppänen kantaa halkoja saunaan ja Anja Niemeläinen istuu saunan portailla.
Pielisensuun seurakunnan aktiivit Pauli Leppänen ja Anja Niemeläinen pitävät huolta, että rantasauna lämpiää ja kotakahvit keittyvät kesän ajan perjantai-iltaisin Sulkulassa kaikille halukkaille. ”Saunan löyly on pehmeä ja lauteilta näkyy järvelle”, sanoo Anja Niemeläinen. Kuva: Virpi Hyvärinen

Joutsenten torvet soivat alkukesän aamuna Sulkulan rannassa Pyhäselän äärellä. Seurakunnan kesäkodin kodan ovi on raollaan, ja sisällä hääräävät Pielisensuun seurakunnan aktiivit Anja Niemeläinen ja Pauli Leppänen. Nokinen pannu on jo tulilla, kasvismakkarat hakeutuvat ritilälle paistoon. Onhan tarjottavat koepaistettava – ja maistettava – ennen kuin ne laitetaan tulevan kesän saunojille tarjolle.

Joensuun seurakuntayhtymän omistama Sulkulan kesäkoti on aikoinaan ollut kovassa käytössä. Tannerta ovat tömistäneet niin rippikoululaisten kuin telttailevien tyttö- ja poikaleiriläisten jalat. Nyt Kesärannantien varrella, metsän kätkössä piilevä paikka huokuu lepoa ja rauhaa. Talo ei ole käytössä enää, mutta kota ja sauna ovat. Joka perjantai-ilta, koko kesän ajan, kodassa kuumuu pannu ja saunassa kiuas. Siitä pitävät Niemeläinen ja Leppänen huolen.

Näin on ollut jo kutakuinkin 25 vuoden ajan. Se oli vuosi 1994 kun Hukanhaudan nuorten aikuisten raamattupiirin porukka, Niemeläinen ja Leppänen mukaan lukien, tuli siivoamaan tyhjilleen jäänyttä kesäkotia.

– Siinä syntyi ajatus, että täällähän voisi pitää saunailtoja, joihin voisivat tulla sellaiset, joilla ei ole omaa kesämökkiä. Ajattelimme, että olisi hyvä olla joku paikka, mihin tulla viettämään iltaa, vaihtoehto viikonlopun baarissa istumiselle, muistelee Niemeläinen.

– Parin vuoden ajan olimme talossa, mutta kun rantaan rakennettiin kota, siirryimme sinne, kertoo Leppänen.

”On ilo, että voi tällaista tarjota”

Vuodet ovat vierineet ja nuoret aikuiset jalostuneet varttuneemmiksi aikuisiksi. Kotailtojen järjestämiseen eivät Niemeläinen ja Leppänen ole kuitenkaan kyllästyneet.

– Kun kokee, miten ihmiset ottavat illat vastaan ja ovat iloisia, niin minusta tuntuu että saan itse enemmän kuin he. On ilo, että voi tällaista tarjota, toteaa saunanlämmityksestä ja tarvittaessa hartaudestakin vastaava Pauli Leppänen.

– Illoissa käy keskimäärin kolmisenkymmentä ihmistä. Tänne ovat kaikki ja kaikenikäiset tervetulleita. On mukava tavata ihmisiä, joihin ei muuten törmäisi, toteaa Anja Niemeläinen.

Illoissa on usemmiten paikalla seurakunnan työntekijä pitämässä hartauden ja juttelemassa ihmisten kanssa.

– Ilonaihe illoissa on sekin, että laitamme kotailtojen kahvituksen tuoton aina Pietarin katulasten hyväksi Kansan Raamattuseuran kautta. Tarjoilumaksu on toki vapaaehtoinen, kertoo Niemeläinen.

Kesäisiä saunailtoja järjestetään Sulkulan lisäksi myös Vainoniemen huvilan vieressä sijaitsevalla Männikköniemen kesäkodilla. Keskiviikon illat ovat kaikille avoimia, torstain ja perjantain illat on suunnattu opiskelijoille ja nuorille aikuisille.

Virpi Hyvärinen

Kaikille avoimet saunaillat kesäkodeilla

• Kotaillat Sulkulassa (Kesärannantie 10) perjantaisin 14.6.–30.8. 2019 (ei 26.7. ja 23.8.). Kotakahvit, hartaus, makkaranpaistoa, keskustelua, saunomista ja uimista.

• Männikköniemen kesäillat keskiviikkoisin 11.9. saakka Männikköniemen kesäkodilla (Vainoniementie 2). Klo 17.30 naisten saunavuoro, klo 19 hartaus, n. klo 19.30 miesten saunavuoro.

• Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten illat Männikköniemessä torstaisin 6.6.–11.7. ja 8.8.–29.8. klo 16–21. Naisten sauna klo 16–17, miesten sauna klo 17–18, vierailijan alustus ja iltahartaus klo 18–19.30, nuotiopiiri klo 19.30–21.

• Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten Kesäpysäkki-illat Männikköniemessä perjantaisin 7.6., 14.6., 28.6., 5.7., 12.7. ja 9.8. klo 17–21. Ohjelmassa mm. sauno-mista (naisten sauna klo 17–18.30, miesten sauna klo 18.30–20), beach volley’tä, frisbeegolfia ja ulkopelejä.