Kiihtelysvaaran uuden kirkon hirsirunko on valmistunut syksyn aikana, ja seuraavat kuukaudet rakennuksella työskennellään kattorakenteiden kimpussa.
Kiihtelysvaaran uuden kirkon hirsirunko on valmistunut syksyn aikana, ja seuraavat kuukaudet rakennuksella työskennellään kattorakenteiden kimpussa.
Kirkko on ympäröity sääsuojalla, jolla estetään veden ja lumen pääsy rakenteisiin. Sääsuojaa joudutaan kuitenkin aukomaan kattoristikoiden ja yläpohjan asentamisen aikana, sillä elementit nostetaan paikoilleen yläkautta. Kuva: Sami Mutanen / Protiimi Oy
– Tällä hetkellä on hyvä tilanne. Olemme aikataulussa, jopa hieman edellä. Se on hyvä, koska nyt meillä on varaa mahdollisiin sääriskeihin ja muihin viivytyksiin, toteaa Kiihtelysvaaran kirkon rakennustoimikunnan puheenjohtaja ja rakennuttaja Esa Mustonen Protiimi Oy:stä.
Kirkon hirsirunko on valmistunut syksyn aikana, ja ennen joulukuun puoliväliä rakennuksella päästiin asentamaan yläpohjan CLT-elementtejä. Ne ovat tukevia ja kestäviä puulevyjä, jotka koostuvat useista ristiin liimatuista puulevykerroksista.
Yläpohjan asentaminen on säälle altis rakennusvaihe, jota tuuli voi vaikeuttaa. Kirkko on ympäröity sääsuojalla, jolla estetään veden ja lumen pääsy rakenteisiin. Sääsuojaa joudutaan kuitenkin aukomaan kattoristikoiden ja yläpohjan asentamisen aikana, sillä elementit nostetaan paikoilleen yläkautta. Ne asennetaan väliaikaisen tukitornin varaan.
Harjakorkeus saavutetaan keväällä
Harjakorkeutensa kirkko saavuttaa keväällä, kun varsinainen kattolyhty saadaan asennettua. Se nostetaan paikalleen kokonaisena elementtinä.
Mustonen arvioi kattorakenteiden turvallisen asentamisen olevan yksi rakentamisen kriittisimpiä vaiheita. CLT-elementit asennetaan hyvin jyrkkään kulmaan tornin päästä.
– Jyrkässä kulmassa olevat rakenteet ja siellä työskentely vaikeassa asennossa on yksi haaste. Ja haastava on myös rakenne kokonaisuudessaan; lyhtyrakenne ja tukitornin varaan rakentaminen, Mustonen sanoo.
Rakennuksella työskentelee talven aikana työvaiheesta riippuen 5–10 rakentajaa. Hirsirungon rakentamisen aikana heitä on ollut noin viisi, kattorakenteiden nostovaiheessa vahvuus on hieman suurempi.
Kirkon hirsirunko on jo valmis. Joulukuun puolivälissä rakennuksella alettiin asentaa kirkon yläpohjan CLT-monikerroslevyjä. Kuva: Sami Mutanen / Protiimi Oy
Sääsuoja helpottaa rakentamista
Rakentaminen on sujunut tähän asti hyvin, joskin vanhasta kirkosta säilyneen viinikellarin sijainti aiheutti perustusvaiheessa mietintää. Kellarin seinärakenteet olivat paksumpia kuin odotettiin, ja sen vuoksi perusrakenteita jouduttiin hieman muuttamaan. Siitä selvittiin Mustosen mukaan kuitenkin kohtuullisesti, eikä säädöllä ollut vaikutusta loppuaikatauluun.
Sääsuoja helpottaa rakentamista ja kosteuden hallintaa, mutta sen katolta pitää poistaa lunta, jotta suoja kestää. Ihan hieno lumipöly livahtaa sääsuojankin sisään, mutta tilanne on kuitenkin Mustosen mukaan hallittavissa ja kosteutta seurataan. Pakkaslumi ei ole niin paha kuin vesi.
Vanha ristikirkkoperinne yhdistyy nykyaikaisen talotekniikan ja tilaratkaisujen kanssa
Uuden kirkon rakentamista on nyt takana melkein viisi kuukautta, sillä rakennustyöt alkoivat heinä-elokuun vaihteessa perustusvaiheella. Kirkko rakennetaan vuonna 2018 tuhopoltetun vanhan kirkon paikalle, ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 loppuun mennessä.
Rakennuksessa yhdistyy vanha suomalainen ristikirkkoperinne nykyaikaisen talotekniikan ja tilaratkaisujen kanssa. Kaikki seurakunnan toiminnot jumalanpalveluksista kerhoihin ja ruuanlaittoon sijoittuvat samaan rakennukseen.
Kirkon saliin on suunniteltu 120 istumapaikkaa. Väliovet avaamalla lisätilaa saadaan kahvitilasta ja lasten kappelista, jolloin tilaa on parhaimmillaan 280 henkilölle. Etuosan kuoriin sijoitetaan vanhasta kirkosta pelastettu alttaritaulu.
Kiihtelysvaaran uuden kirkon suunnitelmat ovat edenneet jälleen aimo harppauksen.
Kiihtelysvaaran uuden kirkon suunnitelmat ovat edenneet jälleen aimo harppauksen. Joensuun seurakuntien päättäjistä muodostuva yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui tällä viikolla valitsemaan arkkitehdin suunnittelemista kolmesta alustavasta luonnoksesta parhaimman jatkoon.
Ei ole ihme, että Kiihtelysvaaran kirkon tarina on herättänyt paljon huomiota ja kiinnostusta myös Pohjois-Karjalan ulkopuolella. Oman kylän kirkon menettäminen tuhopolton seurauksena oli järkyttävä tapaus, jota kukaan ei osannut odottaa. Eivätkä paloillan tapahtumiin liittyvät sankariteot arvokkaiden esineiden pelastamiseksi suinkaan vähennä kiinnostusta. Yhteisvoimin kirkonmäelle rakennetussa rauniokirkossa on vieraillut paljon väkeä muistelemassa menneitä, tutkimassa vaikuttavaa hiiltynyttä ristiä ja aistimassa vaarojen keskellä sijaitsevan kirkonmäen tunnelmaa.
Uuden kirkon rakentaminen on pitkä projekti ja vaatii lukuisien ihmisten työpanosta. On perustettu rakennustoimikunta, valittu kilpailutuksen avulla paras arkkitehti ja kysytty mielipiteitä seurakuntalaisilta. Lisäksi on tehty yhteistyötä museoviraston kanssa, jotta kaikki kirkkolaissa suojellut alueet otetaan varmasti projektissa huomioon. Hallinnollinen menettely ja päätöksenteko vievät oman aikansa, kun sanansa sanottavana on usealla taholla. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa.
Seuraavassa vaiheessa arkkitehti ryhtyy tarkentamaan kirkon alustavan luonnoksen suunnitelmia ja hiomaan sisätilojen yksityiskohtia. Rakennustöihin päästään näillä näkymin ensi vuoden aikana. Moni muukin odottaa varmasti jännityksellä sitä, millaisen kirkon saamme Kiihtelysvaaraan. Uskon itse, että uusi kirkko tulee olemaan hyvällä tavalla vanhaa kunnioittava ja silti uudenlaisia ratkaisuja mahdollistava. Uskon, että kirkko on palaamassa takaisin – entistä ehompana.
Kirsi Taskinen viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
Vt. kirkkoherra Markku Koistisen mukaan tilojen monikäyttöisyydestä on tullut joka päivä uusia oivalluksia ja talo tuntuu aina vain paremmalta.
Vt. kirkkoherra Markku Koistinen Enon seurakuntatalon avajaisissa. Kuva: Kirsi Taskinen.
Viime viikonloppuna vietettiin avajaisia ja avoimien ovien päiviä Enon uudella seurakuntatalolla kirkon vieressä. Kahden päivän aikana taloon tutustui lähes 300 kävijää, jotka ihastelivat uusia valoisia tiloja. Heillä oli myös mahdollisuus esittää toiveita talon käytöstä.
Enon seurakunnan työntekijät ovat kotiutuneet uusiin tiloihin hyvin. Vt. kirkkoherra Markku Koistisen mukaan tilojen monikäyttöisyydestä on tullut joka päivä uusia oivalluksia ja talo tuntuu aina vain paremmalta.
Juhlallisuudet jatkuvat Enossa 19.9., kun piispa Jari Jolkkonen saapuu vihkimään seurakuntatalon käyttöön Enon kirkossa järjestettävän messun jälkeen.
Kiihelysvaaran uuden kirkon koko ja kustannukset alkavat hahmottua. Juuri valmistuneessa hankesuunnitelmassa esitetään Kiihtelysvaaraan monikäyttöistä kirkkoa, joka kokoaisi kaikki seurakuntapiirin toiminnot saman katon alle.
Kiihelysvaaran uuden kirkon koko ja kustannukset alkavat hahmottua. Juuri valmistuneessa hankesuunnitelmassa esitetään Kiihtelysvaaraan monikäyttöistä kirkkoa, joka kokoaisi kaikki seurakuntapiirin toiminnot saman katon alle.
Kiihtelysvaaran uusi kirkko on suunniteltu rakennettavan tulipalossa tuhoutuneen kirkon paikalle. Tällä hetkellä vanhan kirkon paikalla toimii rauniokirkko. Kuva: Timo Sund
Kiihtelysvaaran kirkon hankesuunnittelun työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston nimeämän työryhmän tehtävänä oli laatia hankesuunnitelma uuden kirkon rakentamiseksi Kiihtelysvaaraan.
Hankesuunnitelman keskeinen tavoite oli esittää Kiihtelysvaaran kirkon rakennussuunnittelua varten hankkeen laajuus ja rakennuskustannukset sekä rakennuspaikka. Kiihtelysvaaran vuonna 1770 rakennettu kirkko tuhoutui tulipalossa syksyllä 2018.
Työryhmä esittää 510 neliömetrin kirkkoa – kirkossa maksimissaan 225 istumapaikkaa
Työryhmän laatimassa suunnitelmassa esitetään, että Kiihtelysvaaraan rakennetaan hyötyalaltaan noin 510 neliömetrin suuruinen kirkko. Kirkossa olisi normaalitilanteessa istumapaikat 100-125 ihmiselle. Maksimissaan kirkkoon olisi mahdollista järjestää istumapaikat 225 vieraalle.
– Työryhmä kävi laajaa keskustelua kirkon koosta ja päätyi esittämään hankkeen laajuudeksi noin 510 m² (hyötypinta-ala). Keskeinen kysymys oli määritellä tilaohjelma, joka toteutettuna mahdollistaa Kiihtelysvaaran seurakuntapiirin toiminnan järjestämisen ja toteuttamisen. Mielestäni hankkeen koko on riittävä, työryhmän puheenjohtaja Heimo Karhapää sanoo.
Vaara-Karjalan seurakunnassa on vajaat 3000 jäsentä, joista arviolta 1800 henkilöä kuuluu Kiihtelysvaaran seurakuntapiiriin. Seurakunnassa työskentelee kirkkoherra, seurakuntapastori, kanttori, diakonianviranhaltija, nuorisotyönohjaaja, lastenohjaaja, seurakuntasihteeri, kaksi seurakuntamestaria sekä emäntä.
– Kiihtelysvaaran kirkosta on muodostunut vuosisatojen aikana monen sukupolven kirkko. Kirkko on ollut kylän sydän. Toiveissa on, että uusi kirkko saisi ajan myötä saman merkityksen kyläläisten keskuudessa. Kiihtelysvaaralaiset ovat veisaava kylä, virret kajahtavat. Tämän kuulee messussa. Eräänä päivänä kirkonmäeltä kajahtaa virsi On riemu kun saan tulla sun Herra temppeliis. Jaksamme odottaa, Vaara-Karjalan seura-kunnan kirkkoherra Anne Angervo kertoo.
Hankesuunitelma: Kirkosta tulisi rakentaa monikäyttötila – koko toiminta saman katon alle
Hankesuunnitelman mukaan uudesta kirkosta tulisi rakentaa monikäyttöinen tila eli kaikki Kiihtelysvaaran seurakuntapiirin toiminta olisi saman katon alla uudessa kirkossa. Nykyisen seurakuntatalon toiminnot siirrettäisiin uuteen kirkkoon vaiheittain ja seurakuntatalon kiinteistöstä luovuttaisiin.
– Ratkaisuun vaikutti työskentelyn aikana julkaistu Kirkkohallituksen kirkkotilatyöryhmän mietintö ”Saman katon alle.” Sen toteutuessa ihmisen elämänkaareen sisältyvät juhlat pidetään samassa kirkkotilassa, jossa järjestetään jumalanpalvelukset ja ehtoollinen sekä seurakunnan muu toiminta. Tila palvelee myös koko kyläyhteisön kokoontumisen tarpeita ja vahvistaa yhteyttä ja yhteenkuulumisen kokemusta. Ratkaisu on merkittävä myös talouden näkökulmasta. Seurakuntayhtymän vastuulla on yhden rakennuksen (kirkon) elinkaarikustannukset, kun kirkon valmistumisen jälkeen luovutaan seurakuntatalosta, Karhapää toteaa.
– Nythän Kiihtelysvaaraan ei rakenneta uutta kirkkoa, joka olisi auki vain sunnuntaisin. Tämä olisi myös arkikirkko, joka toimisi kaikkina viikon päivinä. Kirkossa olisi tilat lapsille lastenkappelissa ja meillä olisi kirkossa myös keittiö ja kahvio. Kirkossa olisi kokoustiloja, joita voisi käyttää myös esimerkiksi kyläyhdistys, Martat ja niin edelleen. Kirkossa olisi kaikki, myös seurakunnantoimisto ja työntekijöiden työtilat, Angervo listaa.
Kustannusarvio neljän miljoonan luokkaa – vakuutuskorvaukset kattavat merkittävän osan
Kiihtelysvaaran uuden kirkon kustannusten arvioidaan olevan noin neljän miljoonaa euroa. Kustannusarvioon ei sisälly urkujen tai muun soittimen hankintahinta. Alttarivaatteet, messukasukat ja alttaritaulu ovat valmiina vanhasta kirkosta pelastuneina. Osa tekstiileistä on saatu myös talkoilla tehtyinä. Alustavien laskelmien mukaan Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän omarahoitusosuus liikkuisi 0,5 – 1 miljoonan välillä riippuen mahdollisesta kirkolliskokouksen myöntämästä avustuksesta.
Merkittävin osuus, n. 2,5 miljoonaa euroa, kustannuksista katetaan tuhoutuneen kirkon vakuutuskorvauksilla. Lisäksi Kiihtelysvaara-seuran toteuttaman kirkkokeräyksen ja muiden lahjoitusten arvioidaan tuovan tuloja n. 0,5 miljoonaa euroa.
Hankesuunnitelman yhteydessä työryhmä keskusteli myös kirkon rakennusmateriaalista ja muodosta. Suunnitelmiin kirjattiin seurakuntalaisten toiveita tulevasta kirkosta. Moni seurakuntalainen toivoo uudesta kirkosta puista vanhan kirkon tyylistä ristikirkkoa.
Kirkon rakennusmateriaalit ja muoto kuuluvat kuitenkin vasta suunnittelun seuraavaan vaiheeseen. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen käynnistetään rakennussuunnittelu, joka tuo ratkaisun tilojen sijoitukselle ja rakennuksen muodolle. Hankesuunnittelun työryhmän suunnitelma etenee seuraavaksi kiinteistötoimikunnan käsittelyyn 31.3.2020. Tämän jälkeen raportti viedään yhteisen kirkkoneuvoston ja edelleen yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi.
Rakennussuunnittelu alkaa, kun hankesuunnitelma on hyväksytty – kirkko valmistunee vuonna 2023
Kun hankesuunnitelma on hyväksytty, voidaan käynnistää rakennussuunnittelu. Rakennussuunnitteluvaihe kestää arviolta 12- 18 kuukautta. Työn kestoon vaikuttaa merkittävästi mahdollisesti tarvittavien viranomaislausuntojen määrä sekä mahdolliset rakennuspaikan lisätutkimukset. Varsinaisen kirkon rakentamisen arvioidaan myös vievän aikaa noin 12-18 kuukautta.
– Hankesuunnitelman mukaan rakennussuunnittelun ja rakentamisen aikaikkuna on 2-3 vuotta. Suunnitteluvaihe käynnistynee täydessä laajuudessaan loppukesästä. Itse pitäisin realistisena aikatauluna sitä, että Kiihtelysvaaran uusi kirkko vihitään käyttöön keväällä 2023. Rakennussuunnitteluvaiheeseen liittyvät omat hallinnolliset käsittelymme pystymme suunnittelemaan niin, etteivät ne vaikuta oleellisesti aikatauluihin, hallintojohtaja Tommi Mäki sanoo.
– Kirkon rakentamisen aloittaminen edellyttää mm. Museoviraston lausuntoa rakennussuunnitelmista ja kirkkohallituksen vahvistusta yhteisen kirkkoneuvoston päätökselle hankkeen toteuttamisesta. Yhteistyö Museoviraston ja kirkkohallituksen kanssa aloitetaan heti rakennussuunnitteluvaiheen alussa, jolla pyritään varmistamaan hankkeen suotuisa eteneminen myös niiltä osin, Mäki jatkaa.
Kiihtelysvaaran kirkon hankesuunnittelun työryhmään kuuluivat kirkkoherra Anne Angervo, kiinteistömestari Jouni Heiskanen, kiinteistöpäällikkö Jussi Nevalainen, hallintojohtaja Tommi Mäki, kiinteistötoimikunnan jäsen Heimo Karhapää (toimikunnan pj.), kiinteistötoimikunnan puheenjohtaja Pauli Tahvanainen ja Kiihtelysvaaran seurakuntaneuvoston nimeämänä Juhani Rouvinen. Hankesuunnittelun työryhmä allekirjoitti laatimansa hankesuunnitelman perjantaina 13.3.2020.
Seurakuntalaisilta toivotaan ajatuksia ja toiveita puhelimitse tai sähköpostilla
Työryhmän tarkoituksena oli pitää seurakuntalaisille info- ja keskustelutilaisuus maaliskuun aikana ennen kuin suunnitelmat etenevät seurakuntayhtymän päätöksen tekoon. Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi seurakuntayhtymä on kuitenkin päättänyt perua kaikki yleisötilaisuudet toukokuun loppuun saakka. Näin ollen myös keskustelutilaisuus on päätetty jättää pitämättä.
Seurakuntalaisten ajatuksia ja toiveita halutaan kuitenkin kuulla. Palautetta ja kysymyksiä voi tuoda seurakunnan tietoon puhelimitse tai sähköpostitse. Puhelimella ajatuksiaan voi jakaa soittamalla kirkkoherra Anne Angervolle numeroon 050 369 0815. Sähköpostilla palautetta voi laittaa osoitteeseen vaara-karjalan.seurakunta@evl.fi.
Hankkeen kustannusarvioksi on muodostunut 2 466 538 euroa.
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kokouksessaan myös Enon seurakuntatalon päivitetyn kustannusarvion. Joulukuussa hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan Enoon rakennetaan uusi yksi kerroksinen seurakuntatalo. Tällä hetkellä Enon seurakunta toimii väliaikaistiloissa vanhalla kunnantalolla.
Pohjois-Karjalan hankintatoimen toteuttaman kilpailutuksen kautta saatujen osatarjousten perusteella hankkeen kustannusarvioksi on muodostunut 2 466 538 euroa. Hankkeen pääurakoitsijaksi valittiin Savon Julkisivurakennus Oy.
Kirkkotie 