Avainsana: Raamattu

Sana: ”Myös isämme uskoivat ennen” – virsi 178

Keinot ja paikat Sanan levittämiseksi voivat vaihdella, mutta sanoma ei: Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.

Kun mummuni jokunen vuosi sitten kuoli, lähdin äitini ja tätini avuksi tyhjentämään hänen asuntoaan. Kuten arvata saattaa, oli sinne kertynyt kaikenlaista tavaraa. Mummuni kuoleman aikaan opiskelin jo teologiaa, joten aika luontevasti minun omistukseeni hänen ja ukin jäämistöstä päätyi suvun vanha, kuluneista nahkakansistaan jo hieman repsottava Raamattu. Siihen oli kirjoitettu suvun tapahtumat jo vuosikymmenten ajan.

Monta vuotta tuon päivän jälkeen rupesin selailemaan sitä Raamattua rauhassa kotini sohvalla. Sivujen välistä pelmahti tupakan ja vanhan pirtin haju, vuosien takaisia tuoksumuistoja. Tuossa isovanhempieni Raamatussa oli kahdenlaisia merkintöjä. Toiset olivat mustekynällä tehtyjä alleviivauksia ja toiset lyijykynällä tehtyjä sulkuviivoja.

Koin saaneeni suuren lahjan. En ollut koskaan ehtinyt puhua isovanhempieni kanssa Jumalasta tai uskosta ylipäätään, mutta tuossa hetkessä sain silti kuulla heidän ajatuksistaan Jumalasta noiden merkintöjen kautta. Sain tietää, mitkä Raamatun kohdat olivat heille erityisen tärkeitä. Moni kohta aukesi minulle ihan uudella tavalla, kun näin sen alleviivattuna ja luin sen heidän elämänsä lähtökohdista katsoen. Tutut sanat saivat uuden merkityksen. Huomispäivästä huolehtimattomuus on minulle aivan eri asia kuin yhdeksänlapsisen perheen äidille, joka omasta pellosta riipi elantoansa kokoon, jos sato nyt edes oli onnistunut. Meille annetun opetuslapsen tehtävän voi täyttää näemmä tietämättään kuoleman jälkeenkin.

Ensi viikolla minua kutsuu taas rippileiri, jossa pääsen nuorten kanssa kristinuskon kysymysten äärelle. Se on minulle yksi tärkeimmistä paikoista olla jakamassa kristinuskon sanomaa. Siellä nuorilla ja joka kerta myös minulla on mahdollisuus pohtia, mitä Jeesuksen sanoma siinä hetkessä itselle tarkoittaa.

Keinot ja paikat Sanan levittämiseksi voivat vaihdella, mutta sanoma ei: Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Kuten virressä 178 lauletaan, Kristus antoi meille suoran käskyn: Nyt menkää ja kaikille julistakaa jo sanaani pelastavaa. Sen tehtävän me kaikki olemme saaneet. Miten sinä toteutat sitä tehtävää?

Sanna-Marika Hallayö
vs. seurakuntapastori
Enon seurakunta

 

Skräppää, maalaa, askartele – Bible Journaling on luovaa raamattutyöskentelyä

Raamattuihin on aina tehty muistiinpanoja ja alleviivauksia tärkeistä kohdista. Bible Journaling vie raamatuntutkistelun entistä luovempaan ja visuaalisempaan suuntaan.

Raamattuihin on aina tehty muistiinpanoja ja alleviivauksia tärkeistä kohdista. Bible Journaling vie raamatuntutkistelun entistä luovempaan ja visuaalisempaan suuntaan.

Riitta Mälkönen ja Sanna Maunu istuvat pöydän ääressä työstämässä kuvituksia Raamatun tekstistä. Pöydällä on erilaisia Bible Journaling -välineitä kuten vesivärit, vihkoja ja Raamattuja.
Bible Journaling -ryhmässä kukin keskittyy omaan tekemiseensä, mutta lopuksi töitä myös jaetaan.
– Minulla harrastukseen liittyy vahvasti myös valokuvaus ja sosiaalinen media. Omia ideoita on kiva jakaa toisille myös somessa, sanoo Sanna Maunu (oik.). Kuvassa myös ryhmän ohjaaja Riitta Mälkönen. Kuva. Virpi Hyvärinen


Pielisensuun kirkolla on jo viiden vuoden ajan kokoontunut pieni, mutta sitäkin innokkaampi Bible Journaling -ryhmä. Edes korona ei ole tätä ryhmää pysäyttänyt – sen toiminta siirtyi viime keväänä Skypeen ja jatkuu verkossa yhä.

Ryhmässä sukelletaan Raamatun teksteihin luomalla niihin henkilökohtainen suhde visuaalisen työskentelyn avulla. Käsien työstäessä kuvaksi sitä, mitä mieli ja sydän miettii, yksittäinen raamatunjae voi kasvaa työstäjälleen tärkeäksi voimalauseeksi.

Yksi kuvittaa Raamatun lehtiä, toinen tekstaa paperille

Ryhmän kokoontumiset alkavat yhteisellä tutustumisella päivän tekstiin, ja toisten kanssa keskustellessa kukin saa ideoita ja näkökulmia työskentelyynsä. Osa ryhmäläisistä tekee kuvituksia suoraan Raamatun lehdille, osa erillisille papereille tai alustoille.
– Toiset ovat enemmän askartelijoita: he leikkaavat, liimaavat, leimaavat, ja heillä kertyy kerroksia töihin. Toiset taas maalaavat tai tekevät piirroksia värikynillä. Jokaisella on oma tyylinsä, kertoo Pielisensuun seurakunnan ryhmää ohjaava Riitta Mälkönen.

Tuunaukseen sopivat niin pahvilaatikot kuin partavaahtokin

Seurakuntaan on hankittu paljon materiaaleja työskentelyä varten: papereita, maaleja, teippejä, leimailuvälineitä, tarroja ja muita askartelutarvikkeita. Mukaan tulija tarvitsee vain oman Raamatun.
– Bible Journaling -harrastajille valmistetaan myös ihan omanlaisiaan Raamattuja, jossa on usein leveät marginaalit tai tyhjiä välilehtiä, joille raamatunlauseita voi työstää, kertoo Mälkönen, joka itse tykkää työstää kuvia nimenomaan Raamatun sivuille.

Ryhmässä jo vuodesta 2017 asti mukana ollut teologianopiskelija Sanna Maunu puolestaan tekee kuvitukset aina erillisille papereille, koska Raamatun sivut tuntuvat liian pieneltä tilalta hänen helposti isoiksi paisuville töilleen.
– Olemme kokeilleet monenlaisia työtapoja, kuten esimerkiksi pahvilaatikoista kolmiulotteisten mallien rakentamista ja partavaahdolla painamista – jälkimmäisestä jää hauskat kuviot paperiin. Konstit ovat monet, eikä tekeminen meidän ryhmässä jää pelkästään Raamatun sivuille, Maunu kertoo.

Intensiivistä rukouksen tilassa olemista

Mälkösen mukaan Amerikasta Suomeen 2010-luvulla rantautunut Bible Journaling on ennen kaikkea hiljaista aikaa Jumalan kanssa.
– Juttu ei ole taiteellisen teoksen hienoudessa tai lopputuloksessa, vaan siinä, että työskennellessä ollaan yhteydessä Jumalaan. Itselleni se on aina virkistävä, hengellinen kokemus, intensiivistä rukouksen tilassa olemista.

 

Tuunaa Raamattusi!

  • Bible Journaling ryhmä joka toinen ma klo 18 Skypessä, alk. 12.4.
  • Pyydä linkki Skypeen ohjaaja Riitta Mälköseltä, riitta.malkonen@evl.fi.
  • Tervetuloa mukaan!

Virpi Hyvärinen

UT2020 palvelee mobiilikäyttäjiä – Rantakylässä jo käytössä osalla rippikoululaisista

Käännöstekstin muotoilussa on mietitty, miten teksti toimii kännykän pienellä näytöllä, käyttöliittymässä selaillen ja hypellen.

Suomessa julkaistiin 22.10.2020 Uuden Testamentin käännös, joka on kansainvälisesti tarkasteltuna raamatunkäännöstyön uranuurtaja. UT2020 on ensimmäinen raamatunkäännös, joka on tehty alkukielestä suoraan mobiilikäyttäjälle. Samalla se on ensimmäinen käyttäjäkeskeinen raamatunkäännös.

UT2020 on suomennettu 2020-luvun ihmisille, jotka elävät arjessaan jo täysin digimaailmassa.
– Käännös on kuitenkin tehty virallisen käännöksen rinnalle, ei korvaamaan sitä, toteaa UT2020-projektin vetäjänä toiminut Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari Kirkon viestinnän tiedotteessa.

Käännöstekstin muotoilussa on mietitty, miten teksti toimii kännykän pienellä näytöllä, käyttöliittymässä selaillen ja hypellen. Tekstin muotoilua on ohjannut myös se, että sen tulee toimia samaan aikaan sekä luettuna, puhuttuna että kuultuna.

UT2020:ssa merkityksiä on häivytetty mahdollisimman vähän uskonnollisten erityistermien tai vanhojen, yleiskielelle vieraiden sanojen taakse. Kääntämistä on ohjannut nykysuomalaisten, etenkin 15–25-vuotiaiden kielentaju. Kuvitteellinen mallilukija ”Elisa” on parikymppisen lukijan prototyyppi, joka luotiin erilaisten tutkimusten pohjalta.

Uusi käännös on Joensuun seurakunnista käytössä Kirkkoraamatun rinnalla jo ainakin Rantakylässä. Pastori Anna Holopainen kertoo pyytävänsä rippikoululaisiaan lataamaan kännykkäänsä Piplia-appin, koska sitä käytetään rippikoulussa.
– Olen käyttänyt UT2020-käännöstä myös saarnassa ja raamattupiirissä. Etenkin silloin, kun raamatunkohta on ollut vaikea ymmärtää, olen katsonut, miten se on käännetty UT2020-käännöksessä.

UT2020-käännöksen on tehnyt iso joukko akateemisesti ansioituneita asiantuntijoita. Käännöstyön ekumeeninen ohjausryhmä luki ja kommentoi tekstiä prosessin alusta loppuun asti.

UT2020 löytyy luettavana ja kuunneltavana versiona Piplia-sovelluksesta, jonka voi ladata Google Playsta tai Apple Storesta. Audioversion lukija on näyttelijä Krista Kosonen.

Virpi Hyvärinen