Avainsana: mobiilipalvelut

5xmielessä: Mobiilisovellus auttaa Annea saamaan apua

Itsekseen vuokrayksiössä asuva Anne Sormunen tarvitsee apua monissa asioissa. Hän kokee, että kaupungissa avun pyytäminen ja antaminen ei ole kovin luontevaa, mutta tilannetta on helpottanut netistä löytynyt naapuriapusovellus.

Itsekseen vuokrayksiössä asuva Anne Sormunen tarvitsee apua monissa asioissa. Hän kokee, että kaupungissa avun pyytäminen ja antaminen ei ole kovin luontevaa, mutta tilannetta on helpottanut netistä löytynyt naapuriapusovellus.

Silmälasipäinen, ruskeatukkainen nainen istuu sohvalla.
Anne Sormunen ei uskaltaisi tai kehtaisi pyytää apua vieraalta ihmiseltä, mutta mobiilisovelluksen kautta hän voi pyytää sitä turvallisesti. – On ihanaa, että on hyväsydämisiä ihmisiä, jotka haluavat auttaa. Se helpottaa avun tarvitsijoita, ja luulisi, että auttajillekin tulee hyvä mieli, Anne toteaa. Kuva: Tea Ikonen
  1. AVUNTARVE. Asun itsekseni vuokrayksiössä Joensuun keskustassa. Tarvitsen apua monissa asioissa, ja luonani käy henkilökohtainen avustaja 2–3 päivänä viikossa. Hän auttaa minua muun muassa kotitöissä, asioiden hoitamisessa ja uimahallissa käymisessä.
  2. COMMU. Jokunen vuosi sitten huomasin netissä mainoksen Commu-sovelluksesta. Se on maksuton mobiilisovellus, jonka kautta voi pyytää ja saada naapuriapua lähialueella. Minua kiinnostaa kaikki uusi ja erikoinen, ja tartuin siihen heti. Olin jo vuosia toivonut, että jotakin sen kaltaista tulisi. Yksinään asuva ihminen, jolla ei ole ketään, keneltä pyytää apua, saa apua sovelluksen kautta. En uskaltaisi tai kehtaisi pyytää vieraalta ihmiseltä apua, mutta sovelluksen kautta sitä voi pyytää turvallisesti.
  3. ILO. Olen saanut paljon apua muilta. Esimerkiksi yksi nuori mies kävi korjaamassa kiikkutuolini. Yksi rouva kävi auttamassa minua kerran siivouksessa, kun minulla ei ollut sillä hetkellä avustajaa. On ihanaa, että on hyväsydämisiä ihmisiä, jotka haluavat auttaa. Se helpottaa avun tarvitsijoita, ja luulisi, että auttajillekin tulee hyvä mieli.
  4. AVUNANTO. Pyrin mahdollisuuksien mukaan antamaan pienimuotoista apua muillekin. Olin esimerkiksi hiljattain messussa, jossa autoin erään mummon istuimesta ylös, kun lähdettiin ehtoolliselle. Kerran eräs brasilialaisnainen halusi Commussa keskusteluapua suomalaiselta, ja vastasin siihen. Voisin kertoa mielelläni ulkomaalaisille Suomesta, mutta en osaa vieraita kieliä. Jos toinen osaisi edes vähän suomea, voisi käyttää apuna Google-kääntäjää. Se on kyllä hyvä apu.
  5. NAAPURIAPU. Koen, että täällä kaupungissa ei ole kovin luontevaa antaa ja saada naapuriapua, vaikka ihmiset auttavat nykyään toisiaan enemmän kuin aikaisemmin. Sitä pitää vähän etsiä. Paljon on esimerkiksi sellaisia, jotka tarvitsisivat kyytiä. Jos joku on menossa johonkin tilaisuuteen, olisi hienoa, että hän voisi ilmoittaa, jos kyytiin sopisi muitakin.

 

Tea Ikonen

 

UT2020 palvelee mobiilikäyttäjiä – Rantakylässä jo käytössä osalla rippikoululaisista

Käännöstekstin muotoilussa on mietitty, miten teksti toimii kännykän pienellä näytöllä, käyttöliittymässä selaillen ja hypellen.

Suomessa julkaistiin 22.10.2020 Uuden Testamentin käännös, joka on kansainvälisesti tarkasteltuna raamatunkäännöstyön uranuurtaja. UT2020 on ensimmäinen raamatunkäännös, joka on tehty alkukielestä suoraan mobiilikäyttäjälle. Samalla se on ensimmäinen käyttäjäkeskeinen raamatunkäännös.

UT2020 on suomennettu 2020-luvun ihmisille, jotka elävät arjessaan jo täysin digimaailmassa.
– Käännös on kuitenkin tehty virallisen käännöksen rinnalle, ei korvaamaan sitä, toteaa UT2020-projektin vetäjänä toiminut Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari Kirkon viestinnän tiedotteessa.

Käännöstekstin muotoilussa on mietitty, miten teksti toimii kännykän pienellä näytöllä, käyttöliittymässä selaillen ja hypellen. Tekstin muotoilua on ohjannut myös se, että sen tulee toimia samaan aikaan sekä luettuna, puhuttuna että kuultuna.

UT2020:ssa merkityksiä on häivytetty mahdollisimman vähän uskonnollisten erityistermien tai vanhojen, yleiskielelle vieraiden sanojen taakse. Kääntämistä on ohjannut nykysuomalaisten, etenkin 15–25-vuotiaiden kielentaju. Kuvitteellinen mallilukija ”Elisa” on parikymppisen lukijan prototyyppi, joka luotiin erilaisten tutkimusten pohjalta.

Uusi käännös on Joensuun seurakunnista käytössä Kirkkoraamatun rinnalla jo ainakin Rantakylässä. Pastori Anna Holopainen kertoo pyytävänsä rippikoululaisiaan lataamaan kännykkäänsä Piplia-appin, koska sitä käytetään rippikoulussa.
– Olen käyttänyt UT2020-käännöstä myös saarnassa ja raamattupiirissä. Etenkin silloin, kun raamatunkohta on ollut vaikea ymmärtää, olen katsonut, miten se on käännetty UT2020-käännöksessä.

UT2020-käännöksen on tehnyt iso joukko akateemisesti ansioituneita asiantuntijoita. Käännöstyön ekumeeninen ohjausryhmä luki ja kommentoi tekstiä prosessin alusta loppuun asti.

UT2020 löytyy luettavana ja kuunneltavana versiona Piplia-sovelluksesta, jonka voi ladata Google Playsta tai Apple Storesta. Audioversion lukija on näyttelijä Krista Kosonen.

Virpi Hyvärinen

Takarivejä: Missä ovat henkilökohtaiset palvelut?

Kelan ja pankkien palvelut viedään nettiin, pois osalta ihmisiä. Nykyisin palvelua haluavat ja niitä erityisesti tarvitsevat joutuvat maksamaan siitä.

Ykkösiä ja nollia numerorivinä sekä käden kuva
Kuva: Pixabay

Kelan ja pankkien palvelut viedään nettiin, pois osalta ihmisiä. Asiointi pankissa on kohta taakse jäänyttä elämää, jolloin vielä sai henkilökohtaista palvelua. Oli hymyileviä pankkitoimihenkilöitä, jotka maksoivat laskut sekä palvelivat myös muissa asioissa. Nämä henkilöt tunsivat asiakkaat pitkältä ajalta ja palvelu oli mutkatonta ja ilmaista.

Nykyisin palvelua haluavat ja niitä erityisesti tarvitsevat joutuvat maksamaan siitä. Nämä henkilöt eivät kuulemma tuota taloudellista hyötyä pankeille, joten heidän on maksettava. Useat joutuvat käyttämään asioidessaan bussia tai jopa taksia, mikä lisää maksamisen kustannuksia. Monella pienituloisella kulut vaikuttavat kohtuuttomilta.

Miten käy heidän, jotka eivät pysty tai eivät halua käyttää mobiilipalveluja?

Parhaillaan ollaan edelleen kehittämässä nettipohjaisia pankkipalveluja ja uusimpana asiana on viedä palvelut mobiiliverkkoon jokaisen älykännykkään. Pankit puhuvat palvelujen kehittämisestä. Miten käy heidän, jotka eivät pysty tai eivät halua käyttää mobiilipalveluja? Tämä kehitys vie palvelut yhä kauemmaksi osalle kansaa. Myös käteisen käyttö korttien käytön myötä on vähentynyt ja on jo puhuttu jopa käteisestä rahasta luopumisesta.

Toimeentulotuen hakemisen siirryttyä Kelan nettisivuille, moni siihen oikeutettu henkilö ei ole sitä hakenut, koska heillä ei ole tarvittavia nettipankkitunnuksia. Kelan palvelutoimistoja on lopetettu eri puolilta maakuntaa, jolloin palvelut ovat siirtyneet kauemmaksi niiden tarvitsijoita. Nyt Kela on kehittänyt ajanvaraus- sekä puhelinpalvelujaan, jotta voisi saada nettiä käyttämättömät henkilöt palvelujensa piiriin.

Palvelut laaditaan enemmän tietotekniikan kuin ”tavan ihmisen” tarpeiden mukaan

Missä ovat palvelevat henkilöt? Aiemmin sosiaalitoimistossa oli tuttu työntekijä, jonka kautta asiat hoituivat ja asiakas sai hänelle lain mukaan kuuluvat etuudet. Tietenkin joskus tuttuudesta ei juurikaan ollut hyötyä. Myös Kelassa oli henkilö, jonka kanssa pystyi keskustelemaan ja hoitamaan asioita yhdellä käynnillä.

Nyt palvelut laaditaan enemmän tietotekniikan kuin tavan ihmisen tarpeiden mukaan. Puhutaan siitä, kuinka asiointi helpottuu, mutta vielä ei välttämättä kaikille ole näin tapahtunut. Pikemminkin kehitys on vienyt palvelut kauemmaksi normaalista arkielämästä ja tuonut ahdistuksen, ettei pysty tai osaa hoitaa omia asioitaan. Palvelut on suunnattu nettiä käyttäville henkilöille.

Miten hoituvat palvelut viidenkymmenen vuoden päästä, kun nämä ohjelmistojen ja palvelujen kehittäjät ovat itse ikäihmisiä? Kuinka silloin heidän muistinsa toimii ja miten he hahmottavat senhetkisen maailman? Onko vielä palvelevia henkilöitä vai pelkkiä koneita? Entä jos olisikin parempi edes jossain kohtaa palata johonkin entiseen hyväksi havaittuun toimintatapaan!

Olli Humalajärvi
diakoni
Rantakylän seurakunta