Avainsana: mielenterveys

Mielenterveysongelmia kotona – perheneuvonta tarjoaa apua

Tuoreen kyselyn perusteella mielenterveysongelmat näkyvät kirkon perheneuvonnassa aiempaa useammin. Perheneuvonta tarjoaa terapeuttista keskusteluapua perheen ja parisuhteen huoliin.

Tuoreen kyselyn perusteella mielenterveysongelmat näkyvät kirkon perheneuvonnassa aiempaa useammin. Perheneuvonta tarjoaa terapeuttista keskusteluapua perheen ja parisuhteen huoliin.

Väsynyt ihminen toisten joukossa.
Älä jää yksin parisuhteen ja perheen ongelmien kanssa. Perheneuvontaan kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Kuva: iStock

Mielenterveyteen liittyvien huolten kasvu nousee esiin perheasiain neuvottelukeskuksille tehdyssä tuoreessa kyselyssä. Kirkon viestinnän tiedotteen mukaan peräti 83 prosenttia vastanneista sanoi, että asiakkaiden mielenterveyskysymykset ovat lisääntyneet.

Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen vs. johtaja Salla Ulvi-Altio kertoo, että ilmiö näkyy myös Pohjois-Karjalassa.

– Aiempaa enemmän jo aikaa varatessa tuodaan esille mielen haasteita, jotka ymmärrettävästi vaikuttavat myös pari- ja perhesuhteisiin. Mielenterveyspalvelut ovat monella paikkakunnalla yleisesti ruuhkautuneet, mikä luonnollisesti näkyy myös meillä.

Myös yleinen ahdistuneisuus ja nukkumisen vaikeudet nousevat pohjoiskarjalaisten yhteydenotoissa aiempaa enemmän esille.

Perheneuvojat auttavat löytämään ratkaisuja monimutkaisiin tilanteisiin

Kun ahdistus kasvaa omassa elämässä, se heijastuu myös läheisiin ihmissuhteisiin. Ja kun läheisissä ihmissuhteissa on vaikeaa, on ymmärrettävää, että omakin mieli kuormittuu.

Ongelmat ovat usein monikerroksisia: perheessä tai yksilöllä voi olla pitkään jatkunut kuormitustila, joka voi johtaa mielenterveyden ongelmiin.

Perheneuvojat kohtaavat asiakkaansa kokonaisvaltaisesti ja asiakaslähtöisesti. Parisuhde tai ihmissuhteet yleisesti eivät ole muusta elämästä erillinen osa, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Mitä siis voi tehdä, jos kantaa huolta omasta tai läheisensä mielen hyvinvoinnista ja siitä, miten tilanne vaikuttaa parisuhteeseen ja perheen asioihin?

– Kehottaisin toimimaan mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Tilanteen ei tarvitse olla kriisiytynyt tai akuutti, vaan kynnyksen avun hakemiseen tulisi olla mahdollisimman matala, sanoo Salla Ulvi-Altio.

Apua kannattaa hakea ajoissa, ennen kuin ongelmat kerrostuvat

Mitä nopeammin huolen kanssa päästään työskentelemään, sitä vähemmän ongelmat ehtivät kerrostua.

– Jos läheinen ei itse ole valmis hakemaan apua, kannattaa apua hakea ainakin itselleen. Ei ole helppo asettautua toisen tueksi. Siinä on vaarassa itsekin uupua, toteaa perheneuvoja Piia Nurhonen.

Perheneuvonta tarjoaa terapeuttista keskusteluapua. Se on ammatillista keskustelua, jonka tavoitteena on tukea ihmisen hyvinvointia vahvistamalla hänen kykyään elää lähisuhteissa. Joskus kertaluontoinen keskustelu tuo riittävän avun ja joskus keskusteluapu jatkuu pidempään. Perheneuvonnassa kohdataan erityisesti pareja.

Työskentelyn alkuvaiheessa perheneuvojat arvioivat yhdessä asiakkaan kanssa sitä, onko juuri perheneuvonta oikea auttamisen taho. He myös tekevät aktiivista palveluohjausta silloin, kun omat palvelut eivät vastaa asiakkaan tarpeisiin tai odotusajat menevät pitkälle.

– Tiedostamme sen, että monet palvelut ovat ruuhkautuneet, mutta se ei saisi olla syy siihen, ettei apua haeta. Onneksi digiaikana myös matalan kynnyksen verkkopalvelut ovat lisääntyneet ja moniin parisuhdeteemoihin on olemassa laadukkaita omahoito-ohjelmia, Ulvi-Altio toteaa.

Perheneuvonnan asiakkaaksi voi tulla yksin tai yhdessä puolison tai muun läheisen kanssa. Asiakkuus ei vaadi kirkon jäsenyyttä, ja perheneuvonta on asiakkaalle maksutonta.

 

Hanna Pekkanen

 

Joensuun perheasiain neuvottelukeskus

  • terapeuttista keskusteluapua parisuhteen ja perheen ongelmiin
  • avioliittolain mukaista perheasioiden sovittelua ja siihen liittyvää ennaltaehkäisevää keskusteluapua yhteistyössä SiunSoten kanssa
  • maksuton, luottamuksellinen palvelu
  • tarkoitettu kaikille Pohjois-Karjalan maakunnan alueella asuville
  • ajanvaraus ma, ke ja to klo 9–11 ja ti klo 10–12, p. 050 430 8472
  • Facebookissa nimellä Suhe rokkaa ja Instagramissa suhe_rokkaa
  • keskus on osa Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymää

5xmielessä: Laskettaisko rimaa?

Koronan vaikutukset näkyvät joensuulaisnuorten parissa lisääntyneenä ahdistuneisuutena ja väsymisenä. Kasvatus- ja perheneuvolan sosiaaliohjaaja Tanja Ikonen kehottaa nuoria ja vanhempia armollisuuteen: Tee se, minkä jaksat. Se riittää.

Koronan vaikutukset näkyvät joensuulaisnuorten parissa lisääntyneenä ahdistuneisuutena ja väsymisenä. Kasvatus- ja perheneuvolan sosiaaliohjaaja Tanja Ikonen kehottaa nuoria ja vanhempia armollisuuteen: Tee se, minkä jaksat. Se riittää.

Sosiaaliohjaaja Tanja Ikonen seisoo terrakotanvärisen seinän edessä katsoen kameraan hymyillen.
Siun soten perheneuvolassa työskentelevän Tanja Ikosen mukaan nuoria kuormittaa korona-aikana erityisesti arjen vaihtuvuus.
– Välillä ollaan etänä, välillä läsnä, harrastukset ovat välillä auki ja välillä kiinni. Se on aikuisillekin raskasta, jos ei pysty ennakoimaan, millaista arki parin viikon päästä on, Ikonen sanoo. Kuva: Virpi Hyvärinen.

1 OIREILU. Nuorten tiimin palvelujen tarve on koronan myötä kasvanut Joensuussa. Myös muilta nuoria auttavilta tahoilta kuuluu viestiä ruuhkautumisesta. Monen asiakkaan psyykkinen oireilu on muuttunut entistä vakavammaksi. Jos aiemmin oli haasteita opiskeluissa tai vaikkapa sosiaalisten tilanteiden pelkoa, ne ovat koronan aikana voineet pahentua esimerkiksi syömishäiriöksi tai itsetuhoisuudeksi.

2 HUOLI. Nyt kun koronan kanssa on eletty vuosi, meille tulee selkeästi lisää uusia asiakkaita, jotka kärsivät yleisestä ahdistuneisuudesta ja väsymyksestä. Erityisesti minua huolettaa se, että uupumus koskettaa yhä useammin koko perhettä. Nuorten uupumuksessa näkyy negatiivisten uutisten paino: on ilmastonmuutos, on korona, Suomesta loppuu raha, ei ole töitä, mitä me tehdään aikuisena. Uutispaasto on monelle nuorelle tarpeen.

3 KEINOT. Koronarajoitusten takia monet tunnehallinnan keinot kuten harrastukset ja kavereiden tapaaminen eivät toimi normaalisti. Olemme miettineet nuorten kanssa, miten itseään voi hemmotella kotona: käydä lämpimissä suihkuissa, laittaa naamioita, katsoa leffaa yhdessä perheenjäsenten kanssa. Moni on löytänyt ulkoilun ja sen, miten ihanaa onkaan, kun on aikaa miettiä asioita. Kun pitää kiinni unesta, ruokailuista ja lähimmistä sosiaalisista suhteista, se on jo paljon.

4 TUKI. Nuoret tarvitsevat vanhemmilta ennen kaikkea aikaa, ymmärrystä ja myötätuntoa. Nuorelle tulisi tavalla tai toisella viestiä sitä, että hänestä välitetään. Jos nuori ei halua jutella, vanhempi voi laittaa vaikka tekstarin keskellä päivää ja viestittää: olet rakas. Rento yhdessä oleminen tekee hyvää, ei niinkään jatkuvat kyselyt ja terapiaistunnot kotona.

5 TOIVO. Yritän aina tsempata nuoria sanomalla, että heillä on elämän parhaat hetket edessäpäin. Heidän voi olla vaikea sitä uskoa, mutta minun se on helppo nähdä. Aikuisille sanoisin, että aina kun pakka alkaa levitä, kannattaa keskittyä siihen, mihin voi vaikuttaa: omiin valintoihin, oman perheen ytimeen. Kannattaa listata asioita, jotka ovat hyvin. Ja jos omat keinot eivät riitä, kannattaa pyytää apua muualta. Se on vahvaa vanhemmuutta, että kun huomaa tarvitsevansa apua, pyytää sitä.

Virpi Hyvärinen