messu – Kirkkotie

Messu on seurakunnan yhteinen juttu

Seurakuntien jumalanpalveluksen valmisteluun osallistuu useita ihmisiä. Parhaimmillaan messu suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vapaaehtoisten messupalvelijoiden kanssa.

Seurakuntien jumalanpalveluksen valmisteluun osallistuu useita ihmisiä. Parhaimmillaan messu suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vapaaehtoisten messupalvelijoiden kanssa.

Leena Mgaya ja Pekka Auvinen seisovat Noljakan kirkkosalin ovella, Emilia Heikkinen kävelee kirkkosalissa alba päällä ja kynttilä kädessä. — Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgaya (vas.) sekä messuavustajana useiden vuosien ajan toimineet Emilia Heikkinen ja Pekka Auvinen iloitsevat siitä, että messuja voidaan toteuttaa yhdessä työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa. Kuva: Sari Jormanainen

Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä järjestää syksyllä koulutuksen messupalvelijoille. Messupalvelijat ovat vapaaehtoisia, jotka ovat mukana valmistelemassa ja toteuttamassa jumalanpalveluksia. Messupalvelija voi esimerkiksi lukea tekstin, kerätä kolehdin, avustaa ehtoollisella, tehdä lumitöitä kirkolla, pestä ehtoollispikareita tai olla mukana esirukouksessa. Pielisen-suun seurakunnan pappi Antti Kyytsönen näkee, että myös monenlaiset muut tehtävät ovat mahdollisia.

– Itse näkisin mielelläni myös messupalvelijoiden roolia laajennettavan. Voisiko kirkkoa koristella jotenkin? Voitaisiinko messu valmistella vielä enemmän yhdessä vaikkapa virsien tai saarnan osalta? Ainoastaan ehtoollisen asettaminen ja usein liturgian toimittaminen ovat sellaisia tehtävä, joita messupalvelija ei voi tehdä – niihin tarvitaan pappi. Ehtoollisen jakaminen on puolestaan mahdollinen kirkkoherran luvalla jakamiseen liittyvän koulutuksen jälkeen.

Pekka Auvinen on ollut vaimonsa Päivin kanssa mukana messupalvelijan tehtävissä jo 1990-luvulta lähtien. Auvisen mukaan jokaiselle löytyy omia lahjoja, taipumuksia ja sen hetken voimavaroja vastaavia tehtäviä.

– Kaikki tehtävät ovat olleet mieluisia, erityisen mukavaa on ollut olla mukana koko messun valmistelussa ja toteutuksessa. Myös kirkkokahvivastuu on ollut selkeä ja konkreettinen palvelutehtävä-kokonaisuus. Ja esimerkiksi ehtoollispikarien tiskihukilla on ollut hyviä juttuja toisten samassa hukissa olleiden kanssa, Auvinen sanoo.

Koulutuksia Kiihtelysvaarassa ja Noljakassa

Joensuun seurakunnissa järjestettiin edellisen kerran laajempi messupalvelijoiden koulutus vuonna 2016. Syksyn koulutuksen toivotaan innostavan uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Koulutuksia järjestetään Kiihtelysvaaran seurakuntatalolla ja Noljakan kirkolla.

– Kiihtelysvaarassa on yhden kokoontumiskerran koulutus syyskuun lopulla. Koulutus on ajateltu Vaara-Karjalan ja Enon seurakuntien messupalvelijoille. Noljakan kirkolla pidetään lokakuussa neljä kokoontumiskertaa. Noljakan koulutuksiin voi osallistua kaikista seurakuntayhtymän seurakunnista. Koulutuksessa käydään läpi seurakuntalaisten kohtaamista, jumalanpalveluksen teologiaa sekä tehtäviä, joita messupalvelija voi tehdä, Joensuun seurakuntayhtymän vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgaya sanoo.

Mgayan mukaan messupalvelijan tehtävä sopii heille, jotka haluavat olla rakentamassa messua toisella tavalla kuin osallistujana penkissä. Messupalvelijana voi toimia säännöllisesti tai oman aikataulun mukaan silloin tällöin.

– Ajattelen, että hän, joka haluaa osallistua messuun ja olla tekemisissä ihmisten kanssa, on oikein sopiva tähän tehtävään. Koulutukseen voi tulla myös pohtimaan, että olisikohan tämä itselle mieluinen tehtävä, Mgaya kannustaa.

Kyytsönen näkee, että messupalvelijoiden merkitys messun toteutuksessa on suuri. Messu on seurakunnan yhteinen asia.

– Ajattelen, että seurakunta ei missään nimessä ole pelkästään työntekijöiden juttu, vaan yhtä lailla jokaisen seurakuntalaisen juttu. Myös eri ikäiset messupalvelijat tuovat oman lisänsä messun toteutukseen.

”Yhteinen kokemus Taivaan Isän palvelemisesta”

Useamman vuoden messupalvelijana toimineen teologian opiskelijan Emilia Heikkisen mukaan messupalvelijana toiminen antaa rauhaa ja tekee messusta yhteisöllisen kokemuksen.

– Saan olla messussa rauhassa omien ajatusteni kanssa, mutta myös tehdä jotakin, mikä auttaa minua keskittymään ja kuulemaan Jumalan sanaa. Avustaessa messun kaava muodostuu tutummaksi ja täten jumalanpalveluksen rytmi auttaa myös keskittymään. Koska messu tehdään ja toimitetaan yhdessä, saa sunnuntaina kokea iloa siitä, että saa olla osa jotain, mikä antaa myös muille ihmisille rauhaa.

Myös Auvinen korostaa yhteisöllisyyden ja yhteisen kokemuksen merkitystä.

– Palvelutehtävien myötä seurakunnasta on tullut vahvasti kotiseurakunta ja konkreettinen yhteinen kokemus Taivaan Isän palvelemisesta. Yhteistyön kautta työntekijät ovat tulleet tutuiksi ja läheisiksi, samoin on syntynyt koko elämän kannalta tärkeitä yhteyksiä muihin seurakuntalaisiin.

Sari Jormanainen

”Tehdään messu yhdessä” -messupalvelija-koulutus

Kiihtelysvaaran seurakuntatalo, Tohmajärventie 31

Su 27.9. klo 10-15 Enon ja Vaara-Karjalan seurakuntien messupalvelijoille. Koulutus on maksuton.
”Tehdään messu yhdessä” -messupalvelijakoulutus

Noljakan kirkko, Kervilänkuja 2

Su 4.10. klo 15-18 jumalanpalve-luksen teologia, seurakuntalaisten kohtaaminen
Ke 7.10. klo 17.30-19.30 käytännön tehtävät messussa
Ke 21.10. klo 17.30-19.30 raama-tuntekstin lukeminen, ehtoollisen jakaminen
Ke 28.10. klo 17.30-19.30 esirukous, palaute koulutuksesta.

Ilm. alk. 26.8.: http://www.joensuunseurakunnat.ﬁ/ilmoittaudu.

Maksuton, kaikille avoin koulutus. Tied. Leena Mgaya, p. 050 5935 736, leena.mgaya@evl.ﬁ

Noljakan messu aikaistuu

Joensuun seurakuntaneuvosto päätti huhtikuun kokouksessaan siirtää Noljakan kirkon messun alkamaan jälleen klo 12. Uusi alkamisaika otetaan käyttöön kesäkuun alusta.

Noljakan kirkolla aloitettiin viime syyskuun alusta kokeilu, jossa sunnuntain messun alkamisajankohta siirrettiin muutamaa tuntia myöhemmäksi. Kokeilussa aiemmin klo 12 alkanut messu siirrettiin alkamaan klo 15.

Kokeilun taustalla oli lapsiperheiltä saatu palaute. Aikataulumuutoksella haluttiin tarjota mm. lapsiperheille paremmat mahdollisuudet osallistua messuun. Myöhempää alkamisajankohtaa päätettiin kokeilla vuoden verran.

Kokeilun aikana todettiin, että messun alkamisajan myöhentäminen ei vaikuttanut osallistujamäärään. Joensuun seurakuntaneuvosto päättikin huhtikuun kokouksessaan siirtää Noljakan kirkon messun alkamaan jälleen klo 12. Uusi alkamisaika otetaan käyttöön kesäkuun alusta.

Sari Jormanainen

Sateenkaaritoiminta kasvussa Joensuussa

Tarve sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen omille jumalanpalveluksille ja keskusteluilloille nousee seurakuntalaisilta.

Tarve sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen omille jumalanpalveluksille ja keskusteluilloille nousee seurakuntalaisilta.

Iiris Lehto, Katri Vilén ja Saga Boberg hymyilevät. — Joensuun ja Pielisensuun seurakuntien luottamushenkilöt, Pohjois-Karjalan Setan varapuheenjohtaja Iiris Lehto (vas.) ja teologian opiskelija Saga Boberg (oik.) ovat laittaneet vauhtia seurakunnalliseen sateenkaaritoimintaan Joensuussa. Toimintaa suunnittelevassa tiimissä ovat mukana myös kappalainen Katri Vilén ja oppilaitospastori Tiina Belov (ei kuvassa). Kuva: Virpi Hyvärinen

Seurakunnallinen sateenkaaritoiminta on viimeisen vuoden aikana aktivoitunut Joensuussa. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluville ja heidän läheisilleen suunnatut sateenkaarimessut ovat saaneet rinnalleen “sateenkaarevat” keskusteluillat.

Sateenkaarimessuja on järjestetty Joensuussa seurakuntayhtymän oppilaitostyön puitteissa reilut kymmenen vuotta. Viime aikoina päävastuu messujen järjestämisestä on siirtynyt Joensuun seurakunnalle. Tähän asti sateenkaarimessu on järjestetty Joensuussa kerran vuodessa, jatkossa niitä järjestetään neljä kertaa vuoteen.

Tarve aiempaa vireämmälle toiminnalle on noussut seurakuntalaisilta. Viime syksynä Joensuun seurakunta järjesti Sateenkaariystävällinen seurakunta –tilaisuuden, jossa kuultiin sateenkaaritoimintaan liittyviä odotuksia. Joensuun seurakunnan kappalaisen Katri Vilénin mukaan tilaisuus oli silmiä avaava.

– Keskustelussa kävi ilmi, miten paljon sateenkaaritoiminnalle on tarvetta. Toiminta ei tavoita valtavan laajaa joukkoa, mutta niille, joita asia koskettaa, se on tavattoman tärkeätä, Vilén toteaa.

– Toimintaa on järjestetty nyt Joensuun ja Pielisensuun seurakunnissa. Mielellään näkisimme tämän koko yhtymän yhteisenä toimintana. Asiasta on keskusteltu kaikkien kirkkoherrojen kanssa, toteaa Vilén.

Erilliselle sateenkaaritoiminnalla yhä tarvetta

Sateenkaaritoiminnan suunnittelulle on syntynyt epävirallinen, luottamushenkilöistä ja työntekijöistä koostuva tiimi. Tiimiin kuuluva Pielisensuun seurakunnan luottamushenkilö, teologian opiskelija Saga Boberg pitää erillistä sateenkaaritoimintaa seurakunnassa tarpeellisena.

– Sehän olisi ihannetilanne, että sateenkaari-etuliitettä ei tarvittaisi, vaan esimerkiksi kaikille yhteinen jumalanpalvelus riittäisi. Vielä ei kuitenkaan olla tilanteessa, jossa näihin vähemmistöihin kuuluva voisi olla varma, että hän voi jokaisessa messussa kokea olonsa turvalliseksi. Jumalanpalveluksissa saatetaan esimerkiksi käyttää hyvin sukupuolittavia sanavalintoja, kommentoi Boberg.

Vilén näkee, että kirkon piirissä on toki yhä esimerkiksi ”homovastaisuutta”, mutta moni seurakunnan toiminta on aidosti avointa kaikille. Sitä, että tilaisuuteen ovat tervetulleita myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat, ei aina hoksata erikseen mainita.

– Kirkon pitkä, tuomitsevana tunnettu perinne tekee sen, että tapahtumiin ei uskalleta tulla, kun pelätään, mitä siellä on vastassa. Jotta kulttuuri muuttuu, pitää tehdä aktiivisesti töitä muutoksen eteen ja sanoa asioita myös ääneen. Haluamme tehdä muutosta pienin askelin, toteaa Vilén.

Seurakunta mukana Pride-viikolla

Tänä vuonna Joensuun seurakunta osallistuu aiempaa aktiivisemmin myös Pride-viikon viettoon. Vilén on seurakunnan edustajana mukana Pohjois-Karjalan Setan järjestämässä uskontoaiheisessa paneelissa kulttuurikeskus Ahjossa 16.5. klo 17-19. Seurakuntien väkeä on kutsuttu osallistumaan myös 18.5. toteutettavaan Joensuun Pride-kulkueeseen.
– Olisi tärkeätä, että olisimme kulkueessa näkyvästi kristittyinä mukana, sanoo Vilén.

– En ole koskaan itse ollut mukana Pride-kulkueessa, mutta minulle on ollut tosi tärkeätä nähdä, että kirkon ihmiset ovat olleet sokeripala kaulassa kulkueessa mukana. Tällaiset ovat erittäin tärkeitä juttuja ihmisille, jotka eivät itse pysty tulemaan mukaan, kommentoi Boberg.

Virpi Hyvärinen