Varhaiskasvatuksen ohjaaja Kristiina Nissisen mukaan hyvä iltarukous on lyhyt, samana toistuva, tuttu ja turvallinen. Se on päivän puhallus, jolla saadaan olo rauhoittumaan.
Iltavilli on tuttu ilmiö monessa lapsiperheessä. Kierrokset nousevat kodeissa väsymyksen kanssa samaa tahtia niin lapsilla kuin aikuisilla.
Rutiinit tuovat turvaa ja auttavat lasta rauhoittumaan. Joensuun seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Kristiina Nissinen rohkaisee perheitä ottamaan iltarukouksen osaksi iltarutiineja, sillä se tekee hyvää sekä lapselle että vanhemmalle.
– Iltarukous on lapselle tilanne, jossa saa olla hetken kiireettömästi tärkeän aikuisen kanssa. Monta kertaa iltarukouksen yhteydessä tulee esiin asioita, joita lapsi ei ole päivän huiskeessa kertonut: mikä on päivän aikana jäänyt vaivaamaan mieltä, mitä kivaa on tapahtunut.
– Näistä voidaan sitten yhdessä jutella ja huokaista: Hyvää yötä, nyt saadaan rauhassa nukkua, meistä pidetään huolta.
”Iltarukous on paras mahdollinen vakuutus lapselle elämää varten”
Iltarukous tukee myös vanhemman jaksamista.
– Monta kertaa illalla väsyneenä tulee mieleen kaikki syyllisyydet ja epäonnistumiset. Iltarukous voi toimia aikuisellekin puhalluksena. Tässä me ollaan: näe meidät, kuule meidät.
Nissinen on huomannut, että moni vanhempi arastelee nykyään iltarukouksen ottamista osaksi perheen arkea. Osa ajattelee, että lapsi saa itse valita, uskooko Jumalaan vai ei, osa taas kokee, että ei osaa rukoilla lapsen kanssa.
– Minusta iltarukous on paras mahdollinen vakuutus lapselle elämää varten. Siinä vanhempi luo lapselle turvassa olemisen tunnetta ja luottamusta Jumalaan. Lapsi voi sitten aikuisena valita, tarvitseeko ja käyttääkö hän rukousta vai ei.
– Rukouksen ei tarvitse olla tietynlainen eikä varsinkaan suoritus. Se on yhteinen hetki lapsen kanssa, joka voi olla myös luonnollista päivän asioiden kertomista ja juttelua Taivaan Isälle.
Hyvä iltarukous on sellainen, jonka sanat lapsikin ymmärtää
Jos valmista rukousta haluaa käyttää, Nissinen pitää hyvinä rukouksia, joiden sanat lapsi pystyy ymmärtämään. Jos rukouksessa on kielikuvia, lapsi täydentää ne omalla mielikuvituksellaan.
– Minäkin muistan miettineeni lapsena sian selästä nousemista, kun iltarukouksessani rukoiltiin ”jos sijaltain en nousisi”. Mutta eihän tuokaan toisaalta vahinkoa tehnyt. Tärkeintä oli, että siinä oli tuttu ja turvallinen aikuinen rukousta lukemassa.
– Kannustan tutustumaan myös uudempiin rukouksiin. Esimerkiksi Anna-Mari Kaskisen kirjasta Pienen iltarukous löytyy lyhyitä ja yksinkertaisia rukouksia kuten vaikkapa ”Suojassasi nukahdan, herään huomiseen. Tule päivän leikkeihin, kaikkeen mitä teen.”
Virpi Hyvärinen
Mietin iltasella, mistä aiheesta kirjoittaisin kolumnin Kirkkotie-lehteen. Inspiraatio lähti liikkeelle, kun kysyin neuvoa perheemme eskarilaiselta, joka täytti juuri 7 vuotta. Keskustelu kulki näin:
Kirkkotie 