5xmielessä: Raijalla on Tukanvaarassa kaikki tarpeellinen

Kun aviomies yllättäen kuoli, jäi Raija Tuupanen asumaan yksin pariskunnan kotitilalle. Yksinäinen hän ei silti ole, sillä lähellä on paljon ystäviä ja sukulaisia, ja läppärillä pääsee vaikka toiselle puolelle maailmaa.

Kun aviomies yllättäen kuoli, jäi Raija Tuupanen asumaan yksin pariskunnan kotitilalle. Yksinäinen hän ei silti ole, sillä lähellä on paljon ystäviä ja sukulaisia, ja läppärillä pääsee vaikka toiselle puolelle maailmaa.

Vaalea nainen seisoo pihalla keltainen omakotitalo takanaan.
Raija Tuupanen rohkaisee ihmisiä kyläilemään senioreiden luona. – Ikäihmisten luona pitäisi enemmän käydä ja vaikka soittaa. Tulevat ihmiset läheisimmiksi niin. Kuva: Tea Ikonen
  1. ASUMINEN. Asun omakotitalossa Tukanvaaran kylässä, josta Tuupovaaraan on 25 kilometriä ja Ilomantsiin 30 kilometriä. Kotini on aviomieheni Viljon kotitila, jonka ostimme vuonna 1974. Viljo menehtyi yllättäen melkein kuusi vuotta sitten. Siitä lähtien olen asunut tässä yksin.
  2. TOIMINTA. Meillä oli karjatila, mutta kävimme kumpikin töissä myös kodin ulkopuolella. Minä tein työurani kodinhoitajana. Nyt olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2005 lähtien. Käyn kuitenkin aktiivisesti Tuupovaaran Eläkkeensaajien toiminnassa, seurakunnan ikäihmisten kerhossa ja vaikutan Tuupovaaran Pilkekylät ry:ssä. Kirjoittelen runoja, luen paljon ja harrastan maalaamista.
  3. ASIOINTI. Kaiken tarvittavan saan Tuupovaarasta tai Ilomantsista. Käyn yleensä kaupassa kerran viikossa tai kahdessa. Tuupovaarassa käyn apteekissa ja ruokaostoksilla ja Ilomantsissa muilla asioilla. Esimerkiksi pankkiasiat hoidan Ilomantsissa, sillä Tuupovaarassa ei enää ole pankin konttoria. Olen kotoisin Ilomantsista, ja käyn siellä myös katsomassa sukulaisiani.
  4. LIIKKUMINEN. Asiointireissut teen pääasiassa omalla autolla. Oma auto on oltava, sillä kaikki vakituiset bussivuorot ovat loppuneet. Neliveto on täällä ehdoton, koska tiet ovat huonot. Olen käyttänyt myös asiointiliikenteen linjataksia, joka kulkee Tuupovaaraan kahdesti viikossa. Linjataksi viipyy kirkolla pari tuntia. Siinä ajassa hoidan kauppa-asiat ja apteekin. Jos jotain en ehdi, teen sen toisena päivänä.
  5. LÄHEISET. Mieheni poismeno on edelleen joka päivä mielessäni. Minulta kysytään, miten uskallan olla täällä yksin, mutta ei minulla ole hätää. Viljo on täällä kanssani. Uskon jälleennäkemiseen ja Taivaan Isään. Viljon sukulaisia asuu lähistöllä ja minulla on paljon ystäviä. Toinen tyttäristämme asuu perheineen Lappeenrannassa, toinen perheineen Uudessa-Seelannissa. Matka on pitkä, mutta läppärillä pääsee lähelle. Vaikka asun yksin, en ole yksinäinen.

Tea Ikonen

 

Kolumni: Ikäihmiset voimavarana

Seniorien merkitys kuluttajina ja yrittäjinä on suuri ja kasvava. On siis vihdoin lakattava puhumasta ikäihmisistä huoltosuhteen negatiivisina punnuksina. He eivät ole painolasti, vaan voimavara!

 

Kolumnisti Kaija Majoinen katsoo kameraan ja hymyilee.Ikäystävällisyydestä kirjoitetaan nykyään paljon. Sen osoitti myös Google-hakuni, joka tuotti noin 43 600 tulosta. Monen ikääntyneen kokemukset ovat valitettavasti toisenlaisia ja kertovat jopa ikäsyrjinnästä.

Elämäntilanteeltaan moninaiset ikäihmiset niputetaan helposti yhdeksi ryhmäksi: eläkeläisiksi tai vanhuksiksi. Tähän vaikuttaa myös tilastointi, jossa kaikki yli 65-vuotiaat lasketaan vanhusväestön piiriin. Mutta eihän 1–35-vuotiaitakaan tarkastella yhtenä ryhmänä! Nyt kun keskimääräinen elinikä nousee, vanhushuoltosuhteen määritelmä on tarpeen uudistaa.

Onko puhuttava myöhäiskeski-ikäisistä, kuten vanhuustutkija Marja Jylhä kysyy uusimmassa kirjassaan? Tiedämme, että yli 65-vuotiaissa on paljon aktiivisia ja omatoimisia kolmannen iän senioreja. Neljännessä iässä on tukea ja hoivaa tarvitsevia vanhuksia.

Ikääntyvä yhteiskuntamme pärjää vain, kun se ei aja ikäihmisiä sivuraiteille. Tämän suuren väestöjoukon toiminta läheistensä, lähiyhteisön ja koko yhteiskunnan hyväksi on saatava näkyväksi.

Voimavaralähtöisyys tunnistaa ikäihmisten moninaiset ponnistelut yhteisen hyvän eteen. Moni varttunut antaa hoivaa ja huolenpitoa omille lapsenlapsilleen ja elossa oleville vanhemmilleen. Maassamme on hieman alle 50 000 omaishoitajaa, heistäkin suurin osa on yli 65-vuotiaita.

Lukuisten yhdistysten toiminta näivettyisi ilman senioreja, ja heidän antamansa vertaistuki voimaannuttaa kanssaihmisiä. Monet vapaaehtoistoimet jäisivät ilman heitä tekemättä; ovathan he tunnetusti valmiita rientämään tarvittaessa apuun. Kuntien ja seurakuntien luottamustoimiin ikääntyneet antavat tärkeän panoksensa.

Seniorien merkitys kuluttajina ja yrittäjinä on suuri ja kasvava. On siis vihdoin lakattava puhumasta ikäihmisistä huoltosuhteen negatiivisina punnuksina. He eivät ole painolasti, vaan voimavara!

Raamattu opettaa meitä kunnioittamaan kaikkia ihmisiä, mutta erityisesti heitä, joilla on meitä enemmän ikävuosia. Kunnioittava asenne ikäihmisiin tarkoittaa myös heidän elämänkokemuksistaan oppimista. Hiljainen tieto siis kunniaan!

 

Kaija Majoinen
hallintotieteiden tohtori, dosentti
kaija.majoinen@outlook.com

Yhteisvastuukeräys 2021 tukee vähävaraisia vanhuksia – Apua kaivataan sekä Suomessa että maailman katastrofialueilla

Vuoden 2021 keräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Sunnuntaina 7. helmikuuta alkavaan keräykseen voi osallistua esimerkiksi lahjoittamalla verkossa tai ryhtymällä vapaaehtoiseksi.

Vuoden 2021 keräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Sunnuntaina 7. helmikuuta alkavaan keräykseen voi osallistua esimerkiksi lahjoittamalla verkossa tai ryhtymällä vapaaehtoiseksi.

Oäkäs nainen istuu sängyllä kahden kouluikäisen näköisen lapsen kanssa afrikkalaisessa kodissa. Kaikki kolme katsovat kameraan.
Yhteisvastuukeräys tukee ikäihmisiä Suomen lisäksi myös kriisialueilla. 67-vuotias Maria Nyrambagazohe on asunut Kyakan pakolaisasutusalueella kahden lapsenlapsensa kanssa jo vuodesta 2018. He pakenivat Ugandaan Kongon väkivaltaisuuksia, joissa saivat surmansa Marian aviomies ja kaksi poikaa. Lasten äiti on edelleen kateissa. Kuva: Kirkkopalvelujen kuvapankki.

Yhteisvastuu on evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Yhteisvastuukeräykseen osallistuvat kaikki Suomen ev.lut. seurakunnat ja tuhannet vapaaehtoiset ympäri Suomen.

Keräyksen tuotosta 60 % ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston välityksellä kulloisenkin tarpeen mukaan yli kymmeneen maahan. Valtaosa yhteisvastuuvaroista käytetään pitkävaikutteiseen kehitysyhteistyöhön.

Suomeen jää 40 % keräyksen tuotosta. Varoja ohjataan taloudellisessa ahdingossa eläville ikäihmisille mm. paikallisseurakuntien kautta. Lisäksi varoilla kohennetaan ikäihmisten elämänlaatua sekä tarjotaan heille maksutonta valmennusta digitaitojen kehittämiseksi.

Yksinäisyys lisääntynyt korona-aikana

Joensuun seurakunnissa tämänvuotinen yhteisvastuukeräyksen teema nähdään erittäin tärkeänä.
– Pyhäselän alueella ikäihmisten vaikeudet näkyvät erityisesti yksinäisyytenä sekä toimeentulovaikeuksina. Pienet tulot ja eläkkeet sekä suuret asumiskulut ja mahdollisesti suuret sairauskulut yhdessä vaikeuttavat riittävää toimeentuloa, kertoo Pyhäselän seurakunnan diakoni Lea Vuojolainen.

Pielisensuun seurakunnan ikäihmiset eivät ole Joensuun mittakaavalla pahimmassa taloudellisessa ahdingossa, mutta monien talous on silti tiukilla.

– Meillä on jonkin verran ikäihmisiä, joiden taloutta horjuttavat esimerkiksi yllättävät terveydenhuollon menot. Taloushuolia useammin kohtaamisissa tulee kuitenkin ilmi yksinäisyyttä ja elämän merkityksettömyyttä, jotka ovat lisääntyneet korona-aikana, toteaa Pielisensuun seurakunnan diakonissa Merja Tuononen.

Vapaaehtoisia kaivataan mukaan

Seurakuntien keräystiimien suunnitelmat alkavat olla valmiina ja mukaan toimintaan toivotetaan pian tervetulleeksi kymmeniä vapaaehtoisia.

– Toivomme, että saamme motivoitua vapaaehtoisia kerääjiä mukaan myös tänä vuonna. Erityisesti listakeräys ovelta ovelle on nyt haastava, mutta se toteutuu ehkä myöhemmin, kertoo Pielisensuun seurakunnan pastori Timo-Ilkka Antikainen, joka toimii seurakunnan keräyspäällikkönä.

Pielisensuun seurakunnalla on suunnitelmissa monenlaisia tapahtumia, joissa yhteisvastuukeräys on esillä kevään ja kesän aikana.

– Yksi tapahtumista on Pielisensuu Love 11. huhtikuuta. Sinne haemme pariskuntia ja ystäviä, jotka haluaisivat kertoa oman tarinansa ja laulunsa suositun SuomiLOVE -ohjelman tyyliin. Mukaan voi ilmoittautua jo nyt ottamalla yhteyttä diakonissa Merja Tuonoseen, Antikainen vinkkaa.

Käytössä monia keräystapoja

Pyhäselän seurakunnassa pidetään yhteisvastuuteemaa esillä koko keräysajan kaikessa seurakunnan toiminnassa.

– Nettisivuille ja somepostauksiin liitetään keräyksen tiedot lahjoitusviitteineen. Lahjoittamalla netin tai tekstiviestin kautta voi turvallisesti auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia vanhuksiamme pandemia-aikanakin, Pyhäselän seurakunnan pastori ja keräyspäällikkö Heidi Salo kertoo.

Keräyslippaat ilmestyvät pian paikallisten kauppojen kassoille ja listakeräys ovelta ovelle pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Suunnitteilla on myös soppatykkitempaus.

– Teemme jatkuvasti diakoniatyötä taloudellisissa vaikeuksissa olevien ikäihmisten parhaaksi. Tänä vuonna iloitsemme siitä, että vanhusväestömme hyvinvointi on laajasti esillä yhteisvastuukeräyksen myötä. Kutsumme jokaista osallistumaan yhteisvastuun hengessä, Salo sanoo.

Kirsi Taskinen


Miten voit osallistua?

1) Ota yhteyttä seurakuntaasi, jos haluat vapaaehtoiseksi
2) Lahjoita verkossa, jokaisella Joensuun alueen seurakunnalla on oma lahjoitussivunsa:
• yhteisvastuu.fi/eno
• yhteisvastuu.fi/joensuu
• yhteisvastuu.fi/pielisensuu
• yhteisvastuu.fi/pyhaselka
• yhteisvastuu.fi/rantakyla
• yhteisvastuu.fi/vaara-karjala


Yhteisvastuu 2021 vähävaraisten vanhusten äänenä

Runsaat 70 vuotta sitten Suomi oli toipumassa raskaista sotavuosista. Jälleenrakennukseen ryhtynyt kansa oli yhtenäinen. Tuolloin syntyi myös Yhteisvastuukeräys auttamaan niitä ihmisiä, joiden omat voimat eivät riittäneet.
Nyt kohtaamamme koronapandemia on oman sukupolvemme sota. Vastustaja on näkymätön ja arvaamaton. Sen synnyttämät vahingot ovat kuitenkin varsin vahvoja ja laajoja. Ne koskevat koko maailmaa.

Erityisen kovalla kädellä koronakriisi on kohdellut köyhiä vanhuksia. Eristäytyminen tarkoittaa sosiaalisten kontaktien katoamista. Yksi ongelma synnyttää uusia vaikeuksia arjessa. Monet käytännön asiat tulisi hoitaa tietokoneella, jota ei välttämättä ole – ja jos onkin, taidot puuttuvat.

Tänä vuonna Yhteisvastuukeräys toimii köyhien vanhusten äänenä. Toivon, että voimme yhdessä olla edistämässä ihmisarvoisen arjen toteutumista ikäihmisten elämässä niin täällä kotimaassa kuin kauempanakin. Luodaan toiminnallamme uskoa siihen, että huomenna kaikki onkin paremmin!

Lämmin kiitos sinulle avustasi.
Tapio Pajunen, keräysjohtaja