usko ja elämä – Kirkkotie

Terveisiä rakkauden laboratoriosta

Vuosikymmenten tutkimustyö osoittaa, että pitkiä ja hyvinvoivia avioliittoja yhdistää seitsemän asiaa, joista vähintään yksi on eroavilla pareilla enemmän tai vähemmän rempallaan.

Vuosikymmenten tutkimustyö osoittaa, että pitkiä ja hyvinvoivia avioliittoja yhdistää seitsemän asiaa, joista vähintään yksi on eroavilla pareilla enemmän tai vähemmän rempallaan.

Kaksi piirrettyä päätä sydämen edessä. — Hyvinvoivassa suhteessa vallitsee myönteisten tunteiden ylivoima, mikä suojelee paria konflikteissa ja kriiseissä. Rakkauslaboratorion tutkimuksessa yhdessä pysyvät parit ilmaisivat ristiriitatilanteissa puolisolleen viisi myönteistä huomiota yhtä kielteistä kohti, kun eroavat parit vain vajaan yhden myönteisen yhtä kielteistä kohti. Kuva: Istock

Mikä saa toiset parit pysymään pitkään ja tyytyväisinä yhdessä ja toiset eroamaan?

Vastausta kysymykseen on etsitty vuosikymmenten ajan tieteellisin menetelmin Washingtonin yliopiston avioliiton ja avioeron tutkimustilana toimineessa Rakkauslaboratoriossa (Love Lab). Primus motorina tutkimukselle on toiminut arvostettu parisuhdetutkija, psykologian emeritusprofessori John Gottman, joka sittemmin on jatkanut työtään pariterapiakeskus Gottman-instituutissa.

Tutkimusten Rakkauslaboratorio on asunto, jossa pariskunnat viettävät pari päivää tavallista arkeaan. Heidän vuorovaikutustaan tutkitaan monipuolisin menetelmin, kuten havainnoinnin, videoinnin, haastattelujen ja fysiologisten sensorien avulla. Laboratoriojakson jälkeen pareja seurataan, jotta saadaan selville, pysyvätkö parit yhdessä vai eroavatko he.

Jo ennen vuosituhannen vaihdetta tutkijatiimi onnistui ennustamaan laboratoriojaksolta saatujen havaintojen perusteella 90 % tarkkuudella, päätyykö pari eroon. Tutkimustyö on jatkunut ja tuottanut faktaa paitsi eroa ennustavista merkeistä, myös siitä, mitkä asiat yhdistävät pitkään ja tyytyväisinä avioliitossa pysyviä pareja.

Tutkimusten pohjalta Gottman on nostanut esiin seuraavat seitsemän periaatetta, jotka saavat suhteen toimimaan.

Tunnetko kumppanisi?

On varsin tavallista, että pitkissäkin suhteissa pariskunnan osapuolet ovat hämmästyttävän huonosti perillä puolisonsa elämän yksityiskohdista. Elämä on rutinoitunut esimerkiksi työn ympärille siten, että monilla on vain luonnosmainen käsitys kumppaninsa arkisista ilon-, pelon- ja stressinaiheista.

Hyvinvoivat parit sen sijaan ovat hyvin perillä puolisonsa elämästä. Heillä on yksityiskohtainen rakkauskartta, jolla Gottman viittaa siihen osaan ihmisaivoissa, johon on tallennettu tieto puolison elämään liittyvistä asioista. He muistavat toistensa elämän tärkeät menneet tapahtumat ja tulevaisuuden toiveet, ja he päivittävät jatkuvasti puolison elämään liittyviä faktoja ja tunnelmia.

Toisen tunteminen on paitsi rakkauden perusta, myös suojaava voimavara silloin, kun suhdetta kohtaa kriisi tai muutos. Ensimmäinen ohje pariskunnille onkin: Tarkentakaa ja syventäkää rakkauskarttojanne.

Kerrotko, että tykkäät?

Kiintymys ja ihailu ovat kaksi ratkaisevinta elementtiä pitkäkestoisen suhteen ylläpitämisessä. Vaikka onnellisesti naimisissa olevat parit kokevat välillä ärtymystä puolisonsa piirteistä, he pitävät tätä yhä arvostuksen ja kunnioituksen arvoisena. He vaalivat ja hellivät toisiaan, mikä on ratkaisevaa suhteen ylläpitämiseksi.

Kiintymyksen ja ihastuksen ilmaiseminen on vastalääkettä halveksunnalle. Se suojaa paria joutumasta kielteisen, suhdetta vahingoittavan vuorovaikutuksen vangiksi. Toinen ohje parisuhdetyytyväisyyden ylläpitämiseen kuuluukin: Ravitkaa kiintymystä ja ihailua välillänne.

Teetkö korjausliikkeitä?

Onnellisen pariskunnan salainen ase on suhteen aktiiviset korjauspyrkimykset. Myös onnelliset parit riitelevät, mutta riidat eivät eskaloidu tuhoisiksi, sillä pariskunta käyttää aktiivisesti erilaisia korjausliikkeitä huomatessaan ristiriitatilanteen.

Korjaava ele voi olla mitä vain pahoittelusta huumoriin, kunhan se on toimiva käsillä olevassa tilanteessa. Näissä tilanteissa kummankin osapuolen rooli on tärkeä: ei riitä, että toinen tekee korjaavan eleen, toisen on osattava tarttua siihen.

Pariskunnan osapuolet lähettävät toisilleen pieniä pyyntöjä kontaktiin jatkuvasti. Se, miten kumppani niihin vastaa – kohti kääntymällä vai pois kääntymällä – on ratkaisevaa. Jutusteleeko pari aamiaispöydässä sanomalehteä lukiessa vai ei? Miten kumppani reagoi, kun puoliso kysyy, mitä pitikään tuoda kaupasta?

Gottmanin tiimin vastavihittyjen seurantatutkimuksessa parit, jotka pysyivät yhdessä kuuden vuoden seurannassa, käyttivät 86 % aikaa toista kohti kääntymisen eleisiin, kun taas eroavat parit vain 33 %. Toista kohti kääntyminen herättää vastavuoroista luottamusta ja romantiikkaa. Seurauksena on myönteinen lumipalloefekti.

Kolmas kehotus onkin: Kääntykää toisianne kohti.

Pyritkö kompromisseihin?

Parisuhteen kestävyyden ja onnellisuuden kannalta on olennaisen tärkeätä, että parin osapuolet antavat toisen vaikuttaa itseensä. Vallan ei pidä olla vain toisella, vaan sen tulee olla jaettua.

Puolison mielipiteiden ja toiveiden ohittaminen tuo helposti suhteeseen Gottmanin Neljäksi maailmanlopun ratsastajaksi nimeämän kielteisen vuorovaikutuksen kierteen: kriittisyyden, puolustautumisen, tunteiden ylitulvimisen ja linnoittautumisen. Suhteet, joissa valtaa ei haluta jakaa kumppanin kanssa, muuttuvat usein itseään hajottaviksi.

Anna siis kumppanisi vaikuttaa sinuun, on neljäs neuvo parisuhteessa oleville.

Maltatko kuunnella?

Jokaisessa parisuhteessa on ristiriitoja ja olennaista on ymmärtää, että kielteiset tunteet ovat tärkeitä.

Ristiriitatilanteissa on turha lähteä kiistelemään, kumpi osapuoli on oikeassa. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta kritiikin ei pidä koskea kumppania itseään.

Ristiriitoja aiheuttavat usein esimerkiksi netinkäyttö, stressi, seksi, ajankäyttö, raha-asiat ja kotityöt. Olennaista on ottaa asia puheeksi pehmeään sävyyn, ja jos tilanne menee huonoon suuntaan, käyttää aktiivisesti korjausyrityksiä ja vastata niihin.

Tunteiden kuumetessa olisi tärkeää opetella rauhoittamaan itseään ja kumppaniaan. Kompromissihalukkuus auttaa ratkaisujen löytämisessä. Suhteen epäkohdat ja hankalat tunteet kannattaa käsitellä liikoja viivyttelemättä, jotta ne eivät kasva korkoa.

Viides ohje pareille kuuluu: Ratkaiskaa ratkaistavissa olevat ongelmat.

Kunnioitatko toiselle tärkeää?

Jopa 69 % parisuhteiden ristiriidoista on ikuisuusongelmia. Olennaista on ymmärtää, että niitä ei tarvitse ratkaista voidakseen elää tyydyttävässä parisuhteessa.

Lukko saattaa syntyä paitsi ison asian kuten lasten hankkimisen tai uskonnollisen vakaumuksen, myös pienen asian, kuten serviettien taittelun, ympärille. Pienen asian takana on yleensä jokin isompi asia, joka tulisi ensin löytää.

Lukkiutumisessa on kyse siitä, että kummallakin on unelma, jota toinen ei tunnista tai kunnioita. Ensimmäinen askel lukkiutuneen asetelman purkamisessa on unelmiin tutustuminen. Tavoitteena on ymmärtää, miksi asia on toiselle tärkeää – arvostelematta – ja jos mahdollista, tukea unelmassa.

Lukon avaamisessa on tärkeää tarpeen tullen keskittyä jäähdyttelemään ja pehmentämään tunnelmaa ja hyväksyä erilaiset tulokulmat asiaan. Tämän jälkeen voi tehdä tilapäisen kompromissin, joka mahdollistaa sovinnollisen keskustelun aiheesta. Lopuksi on tärkeää kiittää yhteisestä lukon purkamisesta.

Kuudes ohje kuuluu: Murtakaa lukkiutuneet asetelmat.

Onko teillä yhteinen elämännäky?

Kaikkein vahvimmissa liitoissa parilla on myös syvä tunne yhteisestä, jaetusta merkityksestä.

Parit tukevat toisiaan heidän eri rooleissaan ja rakentavat aktiivisesti yhteistä merkitystä luomalla rituaaleja ja symboleja, jotka vahvistavat suhdetta ja yhteyden, yhteisen elämännäyn ja tarkoituksen tunnetta. Rituaalit ja symbolit voivat liittyä esimerkiksi sukujen perinteisiin, juhlapyhiin, uskontoon tai vaikkapa rakasteluun tai tapaan syödä sunnuntailounas yhdessä.

Syvää kokemusta yhteisestä, jaetusta merkityksestä rakentavat myös yhteiset arvot ja yhteiset tavoitteet, jotka voivat olla niin konkreettisia kuin henkisiäkin.

Seitsemäs näkökulma parisuhteen hyvinvoinnin edistämiseksi onkin: Luokaa jaettu, syvempi merkitys yhteiselle elämälle.

Virpi Hyvärinen

Lähteet:
Gottman John M.; Silver, Nan: The Seven Principles for Making Marriage Work (Seven Dials 2018, alkuperäisteos 1999)
Gottman, John M.; Gottman, Julie; DeClaire Joan: Kuinka uudistat avioliittosi (Rasalas-Kustannus 2007)

Pappina pelastajien parissa

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen työpaikkapappi Sanna Kauppinen kohtaa tehtävässään ihmisiä, joiden työssä voi milloin tahansa tulla eteen hyvin rankkoja tilanteita.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen työpaikkapappi Sanna Kauppinen kohtaa tehtävässään ihmisiä, joiden työssä voi milloin tahansa tulla eteen hyvin rankkoja tilanteita.

Papin virkaan asettaminen alttarilla. — Yhteistyö toimii molempiin suuntiin. Pelastuslaitoksen Elina Silvennoinen ja Markus Viitaniemi olivat siunaamassa Sanna Kauppista kappalaisen virkaan adventtina Joensuun kirkossa. Mukana olivat myös lääninrovasti Markus Kontiainen, Joensuun seurakunnan kirkkoherra Katri Vilén sekä Maarit Mantsinen Rukouksen talosta. Kuva: Kalevi Lohiranto

Työpaikkapappi Sanna Kauppinen on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella tuttu kasvo. Hän on mukana yhteisön arjessa ja vierailee säännöllisesti Noljakan pelastusasemalla keskustelemassa henkilöstön kanssa.

– Kun työpaikkapappi haahuilee käytävillä ja tarjoutuu keskustelukumppanuuteen milloin se ihmisille sopii, niin löytyy asioita, joihin voi tarjota näkökulmaa, Kauppinen kuvailee.

Pelastuslaitoksen työntekijät näkevät paljon ikäviä asioita työssään. Työpaikkapappia saa vetää hihasta silloin kun tarve on. Papilla on vaitiolovelvollisuus ja hän ei kirjaa käytyjä keskusteluja muistiin.

Kauppinen korostaa, että kirkon virka on palveluvirka.

– On hyvä kuulostella ihmisten tarpeita, mutta myös proaktiivisesti tarjota itseään keskustelukumppaniksi niihin tilanteisiin, joissa ei kenestäkään kovin ehjältä tunnu.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on osa Siun Sotea. Yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa on Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiskunnallista työtä.

Seurakunnat ja pelastuslaitos toimivat yhteistyössä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle työpaikkapappi ja -diakoni ovat läntisen toiminta-alueen päällikkö Elina Silvennoisen mukaan tärkeä resurssi henkistä jaksamista tukevassa toiminnassa, kuten jälkipurkutoiminnassa raskaan tehtävän jälkeen. Jälkipurkuohjaajaksi koulutetut Sanna Kauppinen ja Pielisensuun seurakunnan johtava diakonian viranhaltija Saila Musikka ovat käytettävissä jälkipurkutoiminnassa pelastuslaitoksen oman purkajaresurssin lisäksi.

– Pelastuslaitoksella on ennalta määritelty tilanteet, joissa jälkipurku tulee pitää, ja siihen osallistuvat kyseisellä tehtävällä olleet työntekijät. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsipotilaan vakava sairastuminen tai väkivaltatilanteet auttajia kohtaan, Silvennoinen kuvailee.

Työntekijän kuolemantapauksen sattuessa vainajalle pidetään Pelastuslaitoksella suruohjeen mukaisesti muistotilaisuus, jossa oma pappi on mukana.

Inhimillisyyttä tarvitaan työelämässä

Sanna Kauppinen on lisäksi mukana posttraumatyössä. Ensihoito- ja pelastushenkilöstölle järjestetään vuosittain kolmen päivän mittaisia posttraumatyöpajoja. Valtakunnallisessa työpajamallissa on tiivis yhteys pelastuslaitoksen, poliisin ja hätäkeskuslaitoksen kanssa.

– Jos osuu kovaa, niin sen äärelle on hyvä pysähtyä, toteaa Kauppinen.

Hän kantaa huolta siitä, minkälainen kuva nuorille välittyy työelämästä. Onko työ inhimillistä?

– Me pidämme yhdessä huolta siitä, että sillä ihmisellä, joka on ammattivaatteen sisällä, on lupa pysyä ihmisenä, Kauppinen vakuuttaa.

Kirkon työntekijät ottavat vastaan ihmisten hätää

– Kirkon yhteistyö viranomaisten kanssa on ollut laajaa ja pitkäaikaista. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut, mutta on ymmärretty, että kirkon työ on ollut yksi henkisen kriisinkestävyyden peruspilari. Kirkossa on ihmisiä, jotka ottavat vastaan toisten ihmisten hätää, Sanna Kauppinen sanoo.

Hengellisyydestäkin saa halutessaan puhua. Työntekijä voi luottaa siihen, että työpaikkapapilla on tilannetajua.

– Minä en koskaan tiedä, minkälaisia ”kirkon karmeja” kannan kaulassani. Jos toisella on aiemmin ollut huono kohtaaminen kirkon työntekijän kanssa, on tärkeää, että hän tulee kuulluksi, Kauppinen kertoo.

Pappi menee haastaviin tilanteisiin usein yksin, kun taas monessa muussa ammattiryhmässä toimitaan työpareina. Kauppiseltakin kysellään, kuinka hän jaksaa työssään. Hän vastaa rukoilevansa kaikkien kohdattujen puolesta. Työnohjaus on toimivaa, ja papin työtä tuetaan vahvasti myös pelastuslaitosyhteisön puolelta.

– Minun oma uskoni johdatukseen, ihmeisiin ja ylösnousemukseen on vahvistunut pelastuslaitoksella.

Hanna Pekkanen

Takarivejä: Olipa kerran: Joulumaa

On aika jakaa kiitosta kaikille vapaaehtoisille, jotka ovat vuosien varrella mahdollistaneet tapahtuman onnistumisen, jo neljännesvuosisadan ajan, joka joulu.

Vuonna 1997 Joensuun seurakunnan diakonit miettivät, mitä yksin, syystä tai toisesta, joulua viettävät ihmiset tekevät, ajattelevat ja kokevat tuon kristikunnan suuren juhlan aikana?

On tieteellisesti tutkittu, näin radiosta kuulin, että yksinäisyys voi jouduttaa ennenaikaista kuolemaa; riski on yhtä suuri kuin jos ihminen polttaisi kymmenkunta tupakkaa päivässä. Tosiasia on, että kun ihminen alkaa sulkeutua ja eristäytyä sosiaalisista suhteista, eivät asiat välttämättä ole hyvin.

Perinteisesti joulu mielletään yhteisölliseksi juhlaksi, etenkin lähiyhteisön kanssa vietettäväksi. No mitäpä diakoniatyöntekijät Timo Tuulenkari ja Risto Määttänen tekivät sen asian eteen, ettei ihmisen välttämättä tarvitse viettää jouluaan yksin silloin, kun lähiyhteisöä ei ole jakamassa tuota juhlaa?

Joulun alla vuonna 1997 kutsuttiin Noljakka−Marjala-alueen ihmisiä silloiselle Sinkkolan asukastalolle aattoiltaa viettämään ateriayhteyden merkeissä, yhteisöllisesti. 27 ihmistä otti kutsun vastaan. Jo tuolloin maittavan aterian meille valmisti vapaaehtoinen kokki. Jatkossakin vapaaehtoisten rooli on muodostunut merkittäväksi.

Tuo ilta oli merkityksellinen jatkon suhteen. Seuraavaksi jouluksi heitimme haasteen Rantakylän seurakunnalle. Diakoniatyöntekijä Marja Liisa Liimatta otti haasteesta kopin ja haastoi toimintaan mukaan silloisen Kansalaistalon. Näin verkosto laajeni, ja seuraavana jouluna taisimme jo rakentaa ensimmäistä varsinaista yhteisöllistä Joulumaa-ruokailutapahtumaa.

Joulumaa oli työnimi asiakokonaisuudelle, mutta kuten niin usein, työnimi jäi elämään ja pysyväksi nimeksi. Ruokailukokonaisuus järjestettiin aluksi niin, että se kattoi suurin piirtein eri kaupunginosat silloisessa Joensuussa. Yhteisöllinen ruokailutapahtuma oli jouluaattona yhtäaikaisesti Rantakylän kirkolla, keskustassa Kansalaistalolla, Marjalan koululla ja Siniristin toimipaikassa Penttilässä.

Työryhmässä olivat tuolloin edustettuina Joensuun, Pielisensuun ja Rantakylän seurakunnat sekä Aktiiviset työtähakevat ry:n, Kansalaistalon, SPR:n, A-killan ja Joensuun ortodoksisen seurakunnan edustajat. Työryhmä oli laaja ja rahaa oli vähän, mutta aina vain saimme eräänlaisen joulun ihmeen aikaiseksi.

Nykyisin taustaryhmässä vaikuttavat Soroppi ry, Joensuun Arjesta-Selviytyjät ry, Joensuun ortodoksinen seurakunta ja Joensuun ev.lut. seurakunnat. Taustatoiminta on organisoituneempaa ja rahaa on, ei paljoa, mutta hiukan enemmän tilillä.

Kun kymmenen vuotta oli tulossa täyteen, päätimme pitää juhlaruokailun keskitetysti, uudehkon Lyseon yläasteen tiloissa. Lupaprosessit etenivät, asiat järjestyivät ja kymmenvuotisjuhlat toteutuivat. Lyseon peruskoulu on siitä saakka ollut Joulumaa-yhteisötapahtuman pitopaikka ja niin oli myös jouluna 2023 – jo 25. kerran.

Tänäkin jouluaattona kokoonnuttiin nauttimaan hyvästä ruuasta, jouluisesta musiikista ja hyvästä seurasta. Toivon, että tuo ohikiitävä hetki voimaannuttavaa yhdessäoloa jaksaa kantaa myös arjen keskelle hyvinä muistoina ja lämpiminä ajatuksina.

Ei tämä yksinäisyyden ongelmaa poista kokonaisuudessaan. Mutta jospa se on elämässä pieni hetki, joka saa mielet jaksamaan ja jatkamaan. Jo varsin varhaisessa vaiheessa myös perhekuntia osallistui ruokailutapahtumaan. Olkaa edelleen tervetulleita.

On aika jakaa kiitosta kaikille vapaaehtoisille, jotka ovat vuosien varrella mahdollistaneet tapahtuman onnistumisen, jo neljännesvuosisadan ajan, joka joulu. Edelleen vapaaehtoiset kokit valmistavat ruuan, vapaaehtoiset tiskaavat, järjestelevät ja siivoavat paikat, ja elävästä musiikista vastaavat vapaaehtoiset. On aivan uskomatonta, että yhä edelleen näin on ja tapahtuu. Ilman teitä tapahtuman järjestäminen ei onnistuisi. Kiitos.

Kiitokset myös kaikille lahjoittajille: tavaran lahjoittajille, rahalahjoituksien antajille, tilojen lainaajille. Olette merkittävä osa tapahtuman toteuttamista. Kiitokset myös kaikille ihmisille, jotka olette rohkeasti lähteneet liikkeelle ja tulleet yhteiseen hetkeen nauttimaan antimista ja tekemään tilaisuuksista ainutlaatuisia. Rohkaisseet itseänne ja toisianne. Kiitos ateriayhteydestä.

Risto Määttänen
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiskuntatiimin jäsen

Korjaus 8.1.2024: Joulumaan taustaryhmässä vaikuttaa myös PKKT ry.

Sana: Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu – 1. Moos. 8:22

Tulevaisuus ja toivo ovat Jumalan tahdon kuuntelemisessa, noudattamisessa, mutta myös Jumalan lupauksessa. Siunaus, pelastus kantaa ja kannattelee elämässä.

Tarina Nooan arkista kertoo Jumalasta, ihmisestä ja Jumalan ihmiselle antamasta lupauksesta. Kertomuksen painopiste ei ole maailman tuhossa, vaan toivon ja tulevaisuuden näköaloissa. Nooa rakensi Jumalaan uhkarohkeastikin luottaen arkin; löysi vaikeuksien jälkeen kuivaa maata, saattoi aloittaa normaalielämän uudelleen Jumalan lupaukset korvissaan. Ihmisen työ jatkuu, myös tänä vuonna – kylvö, korjuu, mikä sitten työnä onkin. Tulevaisuus mielessämme mietimme, mikä on se arkki, joka vie meidät elämän vaikeuksien läpi, suojaa ja pitää huolta.

Se arkki on Jumalan lupaus, Jumalan tahdon kuuleminen ja toteuttaminen. Jumalan tahdon todesta ottaminen, tahdon, joka kiteytyy Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen. Se ei ole menettänyt vanhanaikaisena mitään tärkeydestään. Tulevaisuus ja toivo ovat Jumalan tahdon kuuntelemisessa, noudattamisessa, mutta myös Jumalan lupauksessa. Siunaus, pelastus kantaa ja kannattelee elämässä.

Nooalle arkki oli turvan paikka, mutta kun aika tuli, ei jääty taivastelemaan tuhoutunutta maailmaa, vaan alettiin tehdä työtä ja rakentaa sitä, mikä oli tuhoutunut. Kuluneena vuonna rukoukset rauhan puolesta ja oman maamme puolesta ovat sakeana nousseet Luojan luo. Uusi vuosi 2024 on epävarma ja herättää paljon erilaisia huolia – aina toimeentulosta rauhan säilymiseen. Mitä siinä kristittykään, yhtä huolissaan kuin muut, voi tehdä?

Jokainen voi valita, jääkö ikävien uutisten vangiksi ja lamaantuu pelon ja huolen keskelle vai kääntääkö katseensa siihen, mikä on hyvin ja mitä voi itse tehdä hyvän eteen. Ehkä huolen voi kääntää toiminnaksi. Maailmanrauha ja kansakunnan toimeentulo ovat toki liian iso taakka yhden ihmisen harteille. Sinunkin harteillesi. Mutta entä jos katsoisi ihan lähelle? Mitä ja ennen kaikkea kuka ja keitä siinä lähellä on, joille sinä olet tärkeä, joiden elämään voit tuoda toivoa, valoa ja iloa?

Kaija Santti
seurakuntapastori
Joensuun seurakunta

Tekoäly apuna Hoosiannassa

Tänä vuonna Jouluradion Hoosianna kuljettaa kirkkoa kohti edelläkävijöiden joukkoa, sillä rakastettua hymniä on versioinut tekoäly. Aivan yksin sitä ei ole päästetty huseeraamaan, sillä isäntinä ovat olleet Patrick Ihalainen ja artisti Rony Rex alias Rony Vartio.

Silmälasipäinen mies kännykkä kädessään. — Patrick Ihalainen työsti tekoälyversion Hoosiannasta Jouluradion käyttöön. – Mielestäni siitä tuli aika kiva. Vaikka olen nyt kuunnellut kappaleen monta kertaa, olen viihtynyt sen parissa hyvin. Kappale on aika nopea ja siinä on mielenkiintoisia sointukulkuja, Ihalainen kuvailee. Kuva: Antti Rintala

Hoosianna on Jouluradion kappaleista se, jonka ensisävelten kajahtamista odotetaan jännityksellä vuosi toisensa jälkeen. Vuoden 2023 Hoosianna-projektin lopputuloksena syntyi kaksi eri versiota ja siihen on syynsä.

– Olen käynyt monen monta keskustelua siitä, kuinka paljon Hoosiannaan voi koskea, että sitä vielä saa kutsua Hoosiannaksi. Tämän takia meillä on nyt kaksi versiota, joista toinen on puhtaasti keinoälyn versio ja toinen on aidosti tuotettu Hoosianna, Patrick Ihalainen kertoo.

Ihalainen on toiminut tekoälyn kuratoijana englanninkielisessä Hosanna-videossa. Toisessa Hoosiannan versiossa Rony Vartio, artistinimeltään DJ Rony Rex, on käyttänyt tekoälyä työkaluna ja antanut askelmerkit sen suhteen, mitä ja minkälaista musiikkia tehdään.

– Rony tekee ehkä enemmän nuoreen porukkaan vetoavaa tanssimusiikkia ja kuvailee omaa versiotaan Hoosiannasta sanoilla ”kyllä Tiktok tajuaa, mitä teen”, Patrick Ihalainen naurahtaa.

Tahtotila ja lähtökohta uusissa Hoosiannoissa on ollut, että jo olemassa olevia versioita ei kopioida. Niinpä lopputulos on jotain vallan muuta kuin se tuttu kappale.

70 versiota Hoosiannasta

Valmista Hosannaa on edeltänyt liki 70:n tekoälyllä tehdyn version kuratointi johonkin pisteeseen saakka. Jotkin niistä on hylätty ensi kuulemalta, joidenkin työstöä jatkettu.

– Voi tulla ajatus, ettei valmiin kappaleen eteen ole nähty juurikaan vaivaa, mutta todellisuudessa jo noiden 70 eri version koostaminen ja kuuntelu on vienyt todella paljon aikaa. Tekoälylle on pitänyt paitsi opettaa uudet asiat, jotka halutaan kappaleeseen, myös kertoa aina uudestaan myöskin ne vanhat asiat, koska se unohtaa ne aina uuden version kohdalla, Ihalainen kertoo.

– Tekoäly tunnistaa tyylisuuntauksia jo melko hyvin, mutta Hoosiannassa on erityisiä elementtejä, joita halusimme mukaan, esimerkiksi naissolisti ja tietty arvokkuus, ja nämä täytyi opettaa tekoälylle. Hetkellisen mietinnän jälkeen se keksi kokonaisen kappaleen, johon sen jälkeen on mahdollisimman vähän koskettu.

Kappaleeseen haettiin alun perin matalampaa tempoa, mutta tekoälyn tarjoama lopputulos on tyylilajiltaan liki drum and bass’ia.

– Mielestäni siitä tuli aika kiva. Vaikka olen nyt kuunnellut kappaleen monta kertaa, olen viihtynyt sen parissa hyvin. Siinä tapahtuu paljon asioita. Kappale on aika nopea ja siinä on mielenkiintoisia sointukulkuja, joten se on varmaan melko tuskallista soittaa, Ihalainen kuvailee.

Hoosianna on mukana monen ihmisen elämässä

Rony Rex tarttui Jouluradion Hoosianna-projektiin keskellä tiivistahtista 10-vuotisjuhlavuottaan. Hoosiannaan koskeminen pelotti häntä aluksi. Hän mietti, mitä sen kanssa voi ylipäätään tehdä.

– Hoosianna on ääni, joka löytyy koko oman elämäni soundtrackilta. Ja varmasti se on monen muunkin länsimaisen ihmisen vuosien varrella päähän muokkautuneessa musiikkiverkossa. Toisaalta oli kuumottavaa, mutta myös virkistävää päästä leikkimään tällaisen äänen kanssa, DJ ja artisti Rony Rex alias Rony Vartio kertoo.

Hoosiannan teossa Vartio käytti työkalunaan tekoälyä. Hän kuvailee konetta osana tekoprosessia ikään kuin kaveriksi studiossa, joka ehdottaa eri vaihtoehtoja silloin kun ihminen miettii, miten edetä.

– Kyllä ihminen ajaa sitä prosessia, mutta kone on tukemassa. Mutta niin hurjaa vauhtia ne kehittyvät, että nyt voit esimerkiksi jo luoda lauluäänet tai jonkin soittimen ääntä, joka kuulostaa hyvällä prosessoinnilla ja osaamisella tehdyltä ja aivan aidolta.

Hoosiannan ytimessä on elämän voima

Vartio myöntää, että kaikessa upeudessaan kehityksen eteneminen ja sen vauhti myös pelottavat.

– Aina ei välttämättä tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Kyllä sitä miettii, mihin tämä maailma on menossa – ja miten kaikki tulee muuttumaan. Muutos on kuitenkin väistämätön, se on jo täällä, eikä koske ainoastaan musiikkimaailmaa, vaan kaikkia yhteiskuntia. Mutta jos jättää pelot pois, niin luovalla puolella mahdollisuudet ovat rajattomat.

Vartio kokee, että Hoosiannan tapaisten suurten kappaleiden ytimessä ei ole vakavuus, vaan ennemminkin elämän voima.

– Halusin pitää hauskaa tämän kanssa ja katsoa, miltä tuntuu taivuttaa kappale muotoon, jossa sitä voi tanssia ja jossa se ei ota itseään liian vakavasti. Ja DJ:nä koen, että se elämän voima kanavoituu niissä hetkissä, kun ihmiset tanssillaan pääsevät sellaiseen tilaan, että he eivät enää mieti, mitä ovat tekemässä, vaan he vain tekevät, hän kuvailee.

Valmis Hoosianna on inspiroitunut 1990-luvun lopun eurodance-tunnelmasta, todellisesta tykityksestä, joka on ollut viime aikoina vahva trendi tanssimaailmassa. Vartio tai tässä yhteydessä oikeammin Rony Rex ei ole vielä päässyt testaamaan, miten Hoosianna-versio toimii tanssilattialla, mutta sen hän haluaa ehdottomasti testata tulevilla keikoillaan.

Eriäviä mielipiteitä saa olla

Uuden Hoosiannan Vartio uskoo herättävän hyvinkin eriäviä mielipiteitä. Hän pitää sitä myönteisenä asiana.

– Tällaisiin ihmismielessä hyvin vahvoihin asioihin, kuten esimerkiksi uskontopohjaisiin lauluihin, on jokaisella mielipide. Varmasti osa tykkää ja on sitä mieltä, että hauskaa kun tämmöistäkin uskalletaan tehdä. Toisaalta varmasti on heitäkin, jotka kokevat, ettei tämänkaltaisia lauluja saisi muokata. Kumpiakin reaktioita odotan tulevaksi.

Koska Vartio on artisti, jonka yhtenä työnä on soittaa ihmisille tanssimusiikkia, hän odottaa myös sen näkemistä, minkä näköistä liikettä kappale mahdollisesti saa aikaan ihmisissä.

– Jos tämä kappale jostain pääsee kuuluviin, niin on hienoa nähdä, miten ihmiset käyttävät sitä. Tuleeko jotain Tiktok-videoita, joissa tanssitaan tai tehdään jotain hauskaa, vai jotain ihan muuta sisältöä? On hauska nähdä, miltä se näyttää ja mitä sen ympärillä tapahtuu, sillä täynnä energiaahan tämä versio on.

Kirkonholveissa soivat hymnit värisyttävät

Vartio määrittelee oman suhteensa kristinuskoon ja uskontoihin avoimeksi.

– En lue itseäni mihinkään tiettyyn ryhmään kuuluvaksi, vaan pyrin ymmärtämään ja näkemään sen sävyjen laajuuden, mitä eri uskonnoilla on tarjottavana.

Vaikka Vartio ei kuulu mihinkään seurakuntaan, niin yksi perinne on ja pysyy: joulukirkko.

– Olen käynyt ja käynkin vuosittain perinteisessä joulukirkossa. Se on perheen kautta tullut tapa. Kun istuu siellä parvella ja kuuntelee upeissa kirkkoholveissa soivaa Hoosiannaa tai muita historian värittämiä isoja hymnejä, niin kyllä se aina värisyttää. Siinä on jotain semmoista suurta, mihin on pienenä ihmisenä helppo tarttua – jotain paljon suurempaa kuin normaalista populaarimusiikista löytyy, Vartio toteaa.

Outi Isotalus

Lyhennelmä alkuperäisestä Jouluradio-artikkelista

Hoosiannat Jouluradiossa

Englanninkielinen Hosanna
- tekoälyn tekemä musiikkitausta, laulajana aito ihminen
- tekoälyn ohjaajana Patrick Ihalainen
- julkaistaan Jouluradion pääkanavalla keskiyöllä 3.12.
Tanssittava Hoosianna
- sovittajana DJ ja artisti Rony Rex
- ensiesitys kuullaan Jouluradion nettikanavissa Popjoulu ja Lasten jouluradio keskiyöllä 3.12.
Jouluradio verkossa jouluradio.fi ja Joensuussa radiotaajuudella 100,7 MHz

Joulutunnelmaa luomassa

Kuusi, kynttilät, seimiasetelma, jouluevankeliumi ja Enkeli taivaan – ja täysi kirkko väkeä virttä laulamassa. Tunnelma joulukirkossa on aivan omanlaisensa. Työ sen aikaansaamiseksi on aloitettu jopa kuukausia aikaisemmin.

Kaksi ihmistä kirkon urkujen ympärillä. — Pyhäselän seurakunnan kanttori Liisa Kettunen ja seurakuntamestari Tarvo Pöllänen valmistelevat joulua Pyhäselän kirkossa. Kettusesta on hienoa, että voi olla mahdollistamassa täydelle kirkkosalille yhteistä jouluista laulamista. Pöllänen iloitsee joulutunnelmasta ja siitä, että voi olla jakamassa jouluiloa toisten kanssa. Kuva: Tea Ikonen

– Minä mietin joulusesongin alla jo seuraavaa joulua. Jos tulee hyviä ideoita, panen niitä muistiin, kertoo Pyhäselän seurakunnan kanttori Liisa Kettunen.

Hän valmistautuu jouluun pohtimalla kappaleita ja näkökulmaa, joka auttaa niiden valinnassa. Näkökulma voi olla valo, toivo tai vaikka seimen lapsi. Joidenkin kappaleiden harjoittelun hän aloittaa jo ennen lokakuuta.

Myös tilojen valmistelu joulukuntoon tapahtuu hyvissä ajoin. Pyhäselän seurakunnan seurakuntamestari Tarvo Pölläsen mukaan on tärkeää, että seimi ja joulukuusi ovat paikallaan ja kirkko muutenkin siistissä kunnossa. Ennen tilaisuuksia Pöllänen huolehtii, että invapaikalta on lumet luotu, jotta huonokuntoiset pääsevät autolla lähemmäksi kirkkoa.

– Sytytän jouluaattona hautausmaalla kynttilät jokaiselle sankarivainajalle tai panen joka riville tervapadan. Sitä ennen pitää putsata haudat lumesta, jotta omaiset pääsevät myös viemään kynttilöitä, Pöllänen kertoo.

Monta hartautta ja jumalanpalvelusta muutaman päivän sisällä

Pielisensuun seurakunnan pappi Timo-Ilkka Antikainen valmistautuu joulukirkkoihin pohtimalla, mitä haluaa saarnassa sanoa ihmisille. Hän saattaa pyöritellä aihetta pitkäänkin.

– Olisi hyvä itselle ja kuulijoille, jos löytäisi jonkun uuden näkökulman jouluevankeliumiin. Toisaalta sen sanoma on ikuinen, ja se kyllä kantaa, Antikainen pohtii.

Monissa seurakunnissa jouluaaton ja tapaninpäivän välille mahtuu useita jouluaaton hartauksia, jouluyön messu eli ehtoollisjumalanpalvelus, jouluaamun sanajumalanpalvelus sekä tapaninpäivän messu. Antikainen on tänä vuonna mukana jouluaaton hartaudessa Isossa Ristinkappelissa ja jouluyön messussa Pielisensuun kirkossa.

– Joulukirkoissa on oma tunnelmansa. Normaaleista jumalanpalveluksista ne eroavat siinä, että on tietty koristelu: joulukuusi ja kynttilöitä. Myös tekstit, rukoukset ja laulut eroavat normaalista. Lisäksi ihmisiä on kirkossa paljon tavallista enemmän, Antikainen sanoo.

Joulusta tykätään, vaikka se työllistää

Seurakunnan työntekijöille joulun pyhät ovat myös tavallista kiireisempää aikaa: tehtäviä on normaalia enemmän ja työpäivät pitkiä.

– Ja kun juhlat loppuvat, pitää jo seuraavaa juhlaa varten valmistautua, imuroida matot, tyhjentää roskikset ja katsoa, että on vessapaperia ja käsipyyhkeitä, Tarvo Pöllänen luettelee.

Se ei silti miestä pahemmin haittaa. Hän kertoo pitävänsä haasteista työssään.

Jouluihmisenä Timo-Ilkka Antikainen ei koe joulun tilaisuuksia raskaina. Hänellä on takanaan lähes 20 vuotta pappina, ja hän on ollut töissä joka joulu viime vuotta lukuun ottamatta.

– Sairastuin juuri joulun alla, enkä päässyt töihin jouluaattona enkä joulupäivänä. Tuntui, että jotakin jäi puuttumaan, Antikainen kertoo.

Liisa Kettunen on mukana kaikissa Pyhäselän seurakunnan joulun jumalanpalveluksissa. Se asettaa haasteen sille, miten voisi viettää joulua perheen kanssa. Toisaalta hänestä on ilo olla töissä jouluna.

– Joulu on iso juhla kirkkovuodessa, ja se koskettaa kaikkia. Tuntuu hienolta olla tuomassa ihmisten jouluun tunnelmaa ja merkityksellisyyttä. Arvostan myös kovasti sitä, että kirkkokuoro on jouluaamuna Pyhäselän kirkossa laulamassa. Uskon, että kuoro tuo osaltaan juhlan tunnun siihen hetkeen.

Timo-Ilkka Antikainen toivottaa jokaisen tervetulleeksi joulukirkkoihin sellaisena kuin on.

– Iloitsemme kaikista, jotka tulevat jouluna kirkkoon. Joulun sanoma kuuluu jokaiselle ihmiselle.

Tea Ikonen

Joulukirkkojen aiheita

Jouluaaton hartaus: Lupaukset täyttyvät
Jouluyön messu: Teille on syntynyt Vapahtaja
Jouluaamun jumalanpalvelus: Nyt Betlehemiin!
Joulupäivän jumalanpalvelus: Sana tuli lihaksi
Tapaninpäivä: Kristuksen todistajat

Joulumieltä jokaiselle

Joensuun ev.lut. seurakunnat tukevat vähävaraisten joulun viettoa tänäkin vuonna. Merkittävimmät keinot ovat Joulukassikeräys sekä yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettava Joulumaa-ruokailutapahtuma.

Seurakunnat tukevat vähävaraisten joulun viettoa tänäkin vuonna. Merkittävimmät keinot ovat Joulukassikeräys sekä yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettava Joulumaa-ruokailu.

Nainen esittelee isoa ruokalaa. — Joulumaa-tapahtuma järjestetään tuttuun tapaan Lyseon peruskoulun aula- ja ruokalatilassa jouluaattona kello 11–13. – Joensuun kaupunki tarjoaa maksutta aulatilat ja Polkka on antanut käyttöluvan keittiötiloihin. Vapaaehtoiset ammattikokit valmistavat ruuat, ja muutenkin tapahtuma perustuu pitkälti vapaaehtoisten antamaan aikaan, kertoo Joulumaa-työryhmän puheenjohtaja Taina Ben Daoud. Kuva: Tea Ikonen

Joulukassikeräyksellä tuetaan paikallisten vähävaraisten joulun viettoa tänä vuonna 11. kertaa. Vakiosisältöisiä, noin 30 euron arvoisia jouluisia ruokakasseja voi toimittaa Joensuun, Pielisensuun, Rantakylän, Pyhäselän ja Vaara-Karjalan seurakuntiin 15. joulukuuta saakka.

Seurakunnat ottavat vastaan myös lahjakortteja sekä rahalahjoituksia kotimaanapu.fi-sivustolla järjestetyn keräyksen kautta. Rahalahjoilla voidaan täydentää saatuja joulukasseja, ostaa kasseja lisää tai hankkia vähävaraisille lahjakortteja joulun järjestämistä varten.

Enossa jaetaan jouluiloa vähävaraisiin koteihin keräämällä kahvipaketteja, pipareita ja suklaata diakoniatyön joulukasseihin. Lahjoituksia otetaan vastaan Enon seurakuntatalolla tiistaina 5. joulukuuta kello 14–16 tai sopimuksen mukaan.

Apu menee suoraan sen tarvitsijalle

Jos joulukassille on tarvetta, kannattaa olla yhteydessä oman alueensa diakoniatyöntekijään, joka selvittää kysyjän taloustilanteen. Diakoniatyöntekijät jakavat joulukassit etukäteen ilmoittautuneille heidän kanssaan sovittuna ajankohtana ennen joulua.

– Kassien kysyntä on aina suurta. Niiden määrä on Enossa kasvanut vuodesta toiseen, toteaa diakonissa Sari Korhonen.

Joensuun seurakunnan diakoni Pauliina Keikon mukaan Joulukassikeräys on iso apu monille, joille joulun aika on taloudellisesti tiukkaa.

– Joulukassikeräyksen avulla voi auttaa lähellä asuvia ihmisiä. Monet ovatkin kiitelleet, että kassi menee suoraan avun tarvitsijalle. On myös huikeaa nähdä ihmisten kiitollisuus, kun he ottavat kassin vastaan, Keikko toteaa.

Joulumaa tuo joulutunnelmaa yksinäisille ja vähävaraisille

Joulumaa on erityisesti yksinäisille ja vähävaraisille tarkoitettu maksuton ruokailutapahtuma. Jouluaattona kello 11–13 Lyseon peruskoulun aula- ja ruokalatilassa järjestettävä tapahtuma sisältää jouluisia yhteislauluja, Rantakylän seurakunnan ja Joensuun ortodoksisen seurakunnan edustajien pitämät alkuhartaudet sekä tietysti jouluaterian. Tilaisuudessa musisoivat Marita Maukonen ja Mari Tiippana Duo.

Nyt 25. kertaa järjestettävä tapahtuma toteutetaan alueen yritysten raha- ja tarvikelahjoituksilla sekä pitkälti vapaaehtoisten avulla. Viime vuonna tapahtumassa kävi noin 280 ruokailijaa. Tänä vuonna heitä odotetaan 350.

– Joulumaa on tärkeä tapahtuma erityisesti niille, joilla ei muuten ole mahdollista päästä kokemaan joulun tunnelmaa. Kun nyt elinkustannukset ovat nousseet, on Joulumaa tärkeä etenkin vähävaraisille, kertoo Joulumaa-työryhmän puheenjohtaja Taina Ben Daoud Pohjois-Karjalan työttömät ry:stä.

Pohjois-Karjalan työttömät ry järjestää tapahtumaa yhteistyössä Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän, Joensuun ortodoksisen seurakunnan, Soroppi ry:n sekä Joensuun Arjesta-Selviytyjät ry:n kanssa. Ben Daoud kokee yhteistyön hedelmälliseksi.

– Verkostolla on selkeät roolit, kuka tekee mitäkin. Yksin ei tätä varmaankaan kukaan toimija saisi tehtyä.

Tea Ikonen

Sinäkin voit auttaa

Joulukassikeräys vähävaraisille 29.11. alkaen, ks. hoosianna.fi.
Enon joulukeräys 5.12. klo 14–16 Enon seurakuntatalolla, ks. hoosianna.fi.
Lahjoita joulumieltä -keräys Kontiolahdella, Kirkkotien sivu 14.
Joulumaa-ruokailu 24.12. klo 11–13 Lyseon peruskoululla, ks. hoosianna.fi.

Joulumusiikista valoa ja voimaa

Adventin ja joulun aikaan Joensuun kirkot täyttyvät musiikilla, kun esiintymässä ovat kuorot, lauluyhtyeet, orkesterit ja lukuisat solistit.

Adventin ja joulun aikaan Joensuun kirkot täyttyvät musiikilla, kun esiintymässä ovat kuorot, lauluyhtyeet, orkesterit ja lukuisat solistit.

Punainen havukoriste nuottiviivaston päällä. — Kuva: Pixabay

Jouluisten konserttien sarjan aloittaa adventin aattona Arkihuolesi kaikki heitä -konsertti, joka samalla päättää valtakunnallisen omaishoitajien viikon Joensuussa. Kaikille avoimeen konserttiin kutsutaan erityisesti Joensuun seudulla asuvia omaishoitajia.

– Musiikin virvoittava voima tuo lohtua meille kaikille, mutta erityisesti se voi tuoda lohtua ja antaa voimaa raskasta hoitotyötä tekeville omaishoitajille, sanoo luokanopettaja Mari Hämäläinen, joka on ollut mukana valmistelemassa tilaisuutta.

– Toiveenamme oli, että hoitakoot ja hellikööt kaunis adventinajan musiikki kaikkia konserttivieraitamme niin, että jouluun valmistautuminen pääsisi alkamaan meissä jokaisessa, arkihuolistamme huolimatta, Hämäläinen kuvailee konsertin järjestäjien ajatuksia.

Joensuun kirkon tunnelmallisessa konsertissa esitetään sekä perinteistä joulu- ja adventtimusiikkia että uudempia klassikoita. Musiikin lisäksi kuullaan Joensuun seurakunnan entisen kirkkoherra Petri Karttusen tervehdys. Konsertissa myös yleisö pääsee osallistumaan tuttuihin joululauluihin ja konsertti päättyy yhteisesti laulettavaan Hoosianna-hymniin.

Konsertin järjestää Herättäjä-Yhdistys yhdessä Joensuun ev.lut. seurakuntien ja Pohjois-Karjalan Osuuspankin kanssa.

Hanna Pekkanen

Kaikki Joensuun seurakunnissa järjestettävät joulukonsertit löytyvät Hoosianna.fi-joulusivustolta.

Sana: Ja maan päällä rauha ihmisillä?

Jumalalla on oma ikiaikainen rauhansuunnitelma ihmiskuntaa varten. Hän lähettää oman rauhanneuvottelijan keskellemme.

Sotauutiset ahdistavat. Supervaltojen kilpavarustelu kiihtyy. Viattomia siviilejä pommitetaan ja käytetään ihmiskilpinä. Kuvat lapsista sodan jaloissa koskettavat syvältä. Esirukoustamme tarvitaan! Tilanteet näyttäytyvät epätoivoisina.

Joulun hyvässä sanomassa julistetaan kuitenkin toivoa ihmiskunnalle: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

Enkelitkin ovat olleet huolissaan maailmamme tilanteesta. Ihmiskunta on ollut alusta lähtien synnin syvässä kuopassa. Jumalan tahtoma olotila on, että ihmisten kesken olisi rauha ja heidän välillään vallitsisi hyvä tahto toisiaan kohtaan. Nyt ihmiskunta on pahan kierteessä. Synnin seuraamukset maksavat päivittäin miljardeja euroja ihmiskunnalle. Rauhantekijöitä tarvittaisiin maailmaan lisää.

Yksi merkittävä kristitty ja Nobelin rauhanpalkinnon saanut suomalainen haudattiin marraskuussa Hietaniemen hautausmaalle. Presidentti Martti Ahtisaaren tunnetuimpia sanoja olivat: ”Rauha on tahdon asia.” Omaa tehtäväänsä hän kuvasi: ”Sovittelijan tehtävä on auttaa osapuolia avaamaan ongelmia ja kehottaa heitä etenemään rauhanprosessissa. Sovittelijan roolissa yhdistyvät laivan kapteenin, lääkärin, kätilön ja opettajan ammatit.”

Jumalalla on oma ikiaikainen rauhansuunnitelma ihmiskuntaa varten. Hän lähettää oman rauhanneuvottelijan keskellemme. Betlehemin yössä syntyy Rauhanruhtinas, joka omaa kaikki taivaalliset ja maalliset ominaisuudet rakentaa rauhaa niin suhteessa Taivaalliseen Isäämme kuin ihmisten välisissä suhteissa. Jeesus Kristus itse edustaa muutosvoimaa. Hän itse on Rakkaus. Rakkaus on Jumalasta peräisin oleva voima, joka saa poikki pahan kierteen. Rakkaus on voima, jolla kapteeni, lääkäri, kätilö ja opettaja luotsaa, parantaa, synnyttää ja opettaa ihmislapsia rauhan teille. Jeesus Kristus on itse Tie, Totuus ja Elämä. Hän on sielujen paras Ystävä ja paras Lääkäri.

Jouluna vietämme Jeesuksen syntymäpäivää. Tänä adventtiaikana meidän tulee liittyä vahvemmin hyvän puolelle taistelussa vihaa, väkivaltaa ja sortoa vastaan. Jokainen meistä on myös sovittelija ja rauhantekijä omassa elämässään.

Jumala lähettää jouluna keskellemme Rauhanruhtinaan. Tämä pieni viaton poikavauva vie ihmiskunnan kerran ikuiseen rauhaan ja pelastukseen.

Jukka Reinikainen
kirkkoherra
Kontiolahden seurakunta

Kirkolliskokous myönsi puoli miljoonaa euroa Kiihtelysvaaran kirkolle

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.

Kirkolliskokous on päättänyt myöntää kirkkohallituksen esityksen mukaisesti Kiihtelysvaaran kirkon uudelleenrakentamiseen 500 000 euroa. Päätökseen on tyytyväinen Matti Ketonen, joka oli mukana kauden viimeisessä kirkolliskokouksessa Turussa marraskuun alkupuolella.

– Iloitsen avustuspäätöksestä. Pidän sitä eettisesti oikeana siksi, että kyseessä oli kirkon tuhopoltto ja siksi, että paikallisesti toteutettu kirkkokeräys osoitti jo sinällään yhteisvastuun kantoa asiassa, hän sanoo.

Ketonen on päättämässä pitkää kauttaan kirkolliskokousedustajana.

– Viimeiseen kokoukseen liittyi erityinen tunne ja jäähyväisten jättö. Laskin että olen 20 vuoden aikana ollut käytännössä lähes vuoden Turussa kirkolliskokouksissa. Se on iso pala elämääni, Ketonen sanoo.

Päätös olla asettumatta ehdolle seuraavissa vaaleissa oli Ketosen mukaan sisäinen valinta.

– Tämä on uusi vaihe elämässä, mutta kiinnostus kirkon asioihin ei katoa tämän myötä. Haluan tukea niitä, jotka tulevat uusina paikalle.

Ryhmäkuva kirkolliskokouksesta. — Kirkolliskokouksen edustajat pukeutuivat torstaina 9. marraskuuta mustaan tukeakseen Kirkkojen maailmanneuvoston Torstait mustissa -kampanjaa. Kampanja vastustaa seksuaalista häirintää ja sukupuolittunutta väkivaltaa. Kuva: Aarne Ormio

Toiveena päätös samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä

Kirkolliskokousedustajan paikan jättää samaan aikaan toinenkin pohjoiskarjalaisista edustajista, Kontiolahden seurakunnassa työskentelevä seurakuntapastori Ruut Hurtig.

Hurtig koki nelivuotisen edustuskautensa aikana erityisen antoisiksi mietintöjen valmistelut käsikirjavaliokunnassa.

– Esimerkiksi viimeinen mietintömme koski maahanmuuttajataustaisten ihmisten uskonnonvapauden turvaamista. Kuulimme eri uskontojen edustajien kokemuksia uskonnonvapauden toteutumisesta.

Tulevalta kirkolliskokoukselta Hurtig toivoo päätöstä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta.

– Toivon, että kaikilla kirkon täysi-ikäisillä jäsenillä olisi yhtäläinen oikeus saada kirkollinen avioliittoon vihkiminen kumppaninsa kanssa.

– Lisäksi toivon, että päättäjiltä löytyy viisautta ja rohkeutta tarpeelliseen rakenneuudistukseen, Hurtig toteaa.

Uudet kirkolliskokousedustajat valitaan helmikuussa

Kirkolliskokousvaalit järjestetään helmikuussa 2024 ja uusi nelivuotinen toimikausi alkaa toukokuussa 2024. Vaalien ehdokasasettelu päättyi marraskuun puolivälissä ja ehdokasgalleria avataan verkossa tammikuussa 2024. Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita.

Pappisjäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja hiippakunnan papit. Maallikkojäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet.

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.

Kirsi Taskinen