Isostoiminnassa opetellaan tuntemaan itseä, Jumalaa ja toisia. Rippileireillä isosten tärkeintä työaikaa on leiriläisten vapaa-aika.
Joensuun seurakunnan isosleiriä pidettiin Vaivion kurssikeskuksessa 16.–18.4. Etualalla isonen Anni Tyni. Kuva: Nonna-Omena Helojoki.
Seurakuntien rippileirikausi lähestyy, ja se tietää aktiivisia leiriviikkoja myös suurelle joukolle isosia. Rippikoululaisia vuoden tai pari vanhemmat isoset ovat saaneet seurakunnan isostoiminnasta eväät tehtäväänsä, ja ovat valmiita ohjaamaan pienryhmiä ja toteuttamaan iltaohjelmia riparilaisten riemuksi.
Isosten tehtäväkenttä leireillä on monipuolinen. Monien mieliin painuneiden sketsien lisäksi isoset vetävät raamiksia ja ohjaavat helmi- ja hartaushetkiä, juttelevat, leikkivät ja pelaavat rippikoululaisten kanssa. Tehtäviin voi kuulua myös esimerkiksi sosiaalisen median päivittämistä, uimavalvontaa, ehtoollisen jakoa ja aikatauluista huolehtimista.
Aktiivisin porukka tulee kirkolle joka tapauksessa
Rantakylän seurakunnan nuorisopappi Heikki Mujunen kertoo, että isoskoulutus pitää Rantakylässä sisällään isosleirejä ja koulutusiltoja. Lisäksi nuoret osallistuvat mahdollisuuksien mukaan pieniin vastuutehtäviin seurakunnassa.
– Isostoiminta rakentuu pitkälti tavanomaisen seurakuntaelämän ympärille. Isoset muodostavat nuorten seurakuntayhteisön ja ovat aktiivisia muun muassa musisoinnissa. Aktiivisin porukka ei katso, onko kyseessä isoskoulutus vai muu nuorten toiminta. Kirkolle tullaan joka tapauksessa.
Isostoiminnassa opetellaan leikittämistä, ryhmien ohjaamista, musiikkia ja vuorovaikutustaitoja
Monet opeteltavat isostaidot ovat seurakunnasta riippumatta samoja. Joensuun seurakunnan nuorisotyönohjaaja Delila Myyryn mukaan isostoiminnassa opetellaan tuntemaan itseä, Jumalaa ja toisia.
– Asioita, joita käydään läpi, ovat mm. leikittäminen, vuorovaikutustaidot, isosryhmien ohjaaminen, helmihetken ohjaaminen, kerhoisosen tehtävät, kristittynä kasvaminen ja musiikki.
Joensuun seurakunnassa on lisäksi eri tehtäviin liittyviä tiimejä, joissa harjoitellaan jotakin erityistä taitoa.
– Esimerkiksi sosiaaliseen mediaan liittyvässä tiimissä tutustutaan tekijänoikeuksiin ja siihen, millainen on hyvä kuva. Verkkopelaamiseen liittyvässä lanitiimissä taas opetellaan, miten lanit järjestetään ja miten kannustat peleissä toisia, kertoo Myyry.
Ei ole yhtä isosen mallia – jokainen on hyvä omilla vahvuuksillaan
Isoskoulutus kestää keskimäärin yhden kouluvuoden verran ja nuoria kannustetaan pysymään toiminnassa mukana useamman vuoden ajan.
– Isoskoulutus syvenee sen mukaan mitä pidempään nuori on mukana toiminnassa. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä nuori voi halutessaan siirtyä avustajakoulutukseen. Avustajana voivat toimia täysi-ikäiset avustajakoulutuksen käyneet nuoret. Heillä vastuu on normaalia isosta selvästi suurempi, kertoo Mujunen.
Mutta millainen on hyvä isonen, kenen sellaiseksi kannattaa alkaa?
– Hyvä isonen on esimerkiksi aito, reilu, luotettava ja innostunut. Mutta ennen kaikkea oma itsensä. Ei ole yhtä tiettyä hyvän isosen mallia, koska jokainen on hyvä isonen omilla vahvuuksillaan, sanoo Pyhäselän seurakunnan nuorisotyönohjaaja Eeva-Riitta Arffman.
Virpi Hyvärinen