Lapsivaikutusten arviointi tuo esiin päätösten vaikutukset lasten hyvinvointiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, sanoo Joensuun seurakunnan lapsiasiahenkilö Noora Kähkönen.
Lasten mielipiteiden kuuleminen on olennaista lapsivaikutuksia arvioitaessa. Fiona Wilson (vas.) ja Lilja Puttonen tykkäävät iltapäiväkerhossa eniten puhelinajasta. Kerhossa on vartin mittainen tuokio, jolloin lapset saavat olla puhelimilla, jolloin niitä ei tarvitse kenenkään salassa vilkuilla. Kuvassa myös lapsiasiahenkilö Noora Kähkönen. Kuva: Virpi Hyvärinen
Seurakuntien päätöksenteossa tulee kirkkojärjestyksen mukaan ottaa huomioon päätösten vaikutukset lapsiin. Tätä varten on kehitetty työkalu nimeltä LAVA (lapsivaikutusten arviointi). Se tarjoaa käytännön menetelmiä arvioinnin tekemiseen.
Useisiin seurakuntiin on nimetty erikseen lapsiasiahenkilöitä, jotka voivat olla apuna arvioinnin tekemisessä. Joensuun seurakuntayhtymän seurakunnista Enossa, Joensuussa, Pielisensuussa ja Rantakylässä on tällä hetkellä nimetyt lapsiasiahenkilöt, samoin Kontiolahden seurakunnassa.
Lapsiasiahenkilöitä on kussakin seurakunnassa kaksi: toinen on työntekijä ja toinen vaaleilla valittu luottamushenkilö.
”Lapsivaikutusten arvioinnin tulisi olla itsestään selvää”
Joensuun seurakunnan lapsiasiahenkilö, nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen pitää upeana sitä, että lapset ja nuoret halutaan nostaa keskiöön.
– Olisi tärkeää, että arvioinnin tekeminen olisi itsestään selvää ja saisimme innostettua tästä asiasta kaikki päätöksiä tekevät luottamushenkilöt. Toivon, että kirkko voisi olla oikeasti edelläkävijä ja esimerkin näyttäjä tässä asiassa.
Kähkönen uskoo, että yhtymän seurakuntien päättäjät ja henkilökunta pitävät tärkeänä kuulla lapsia ja nuoria tehdessään heitä koskevia päätöksiä.
– Pieniä asioita on jo tehty, mutta tässä asiassa pitää nyt ehdottomasti siirtyä tilanteeseen, jossa LAVA on tuttu kaikille, ja se otetaan käyttöön saumattomasti ja järjestelmällisesti, sanoo Kähkönen.
Lasten ja nuorten ääntä on kuultu esimerkiksi rekrytoinneissa
Kähkösen mukaan lasten ja nuorten ääntä on tähän mennessä kuultu esimerkiksi joissakin rekrytoinneissa siten, että lapset ja nuoret ovat saaneet esittää kysymyksiä hakijoille ja joskus olla myös mukana haastatteluissa.
– Lasten ja nuorten mielipiteitä on kuultu myös tilakysymyksissä, esimerkiksi Noljakan kirkon ryhmätilaa ja Enon uutta seurakuntataloa suunnitellessa.
– Toiminnan suhteen lasten ja nuorten toiveita kysytään koko kasvatustyön kentällä aika hyvin jo nyt, samoin palautetta, mutta tätäkin voi vielä kehittää huomattavasti, sanoo Kähkönen.
Lapsivaikutusten arviointi tullee jatkossa Joensuun seurakuntien päätöksenteossa esille etenkin lasten ja nuorten toimintaan liittyvissä päätöksissä sekä asioissa, jotka vaikuttavat heidän mahdollisuuteensa osallistua ja vaikuttaa.
– Tähän liittyvät erottamattomasti toimintamäärärahat sekä työntekijä- ja tilaresurssit. Minkäänlaista toimintaa ei voi olla, jos nämä asiat eivät ole kunnossa, toteaa Kähkönen.
Virpi Hyvärinen