Papit ja diakoniatyöntekijät tukena työssä ja työttömyydessä

Koronan tuoma epävarmuus lomautuksineen ja irtisanomisineen lisää matalan kynnyksen keskusteluavun tarvetta. Seurakuntien työntekijät ovat valmiita toimimaan kuulevina korvina näissäkin tilanteissa.

Koronan tuoma epävarmuus lomautuksineen ja irtisanomisineen lisää matalan kynnyksen keskusteluavun tarvetta. Seurakuntien työntekijät ovat valmiita toimimaan kuulevina korvina näissäkin tilanteissa.

Joensuun seurakuntayhtymän yhteiskuntatyön tiimin jäsenet Markku Fräntilä, Sanna Kauppinen, Saila Musikka ja Risto Määttänen Joesnuun torilavan edustalla juttelemassa keskenään.
Oppilaitospappi Markku Fräntilä (vas.), pastori Sanna Kauppinen (edessä) sekä diakonit Saila Musikka ja Risto Määttänen ovat osa Joensuun seurakuntayhtymän yhteiskuntatyön tiimiä. Tiimin tehtävinä on mm. koordinoida seurakuntien työntekijöiden tekemää työpaikkatyötä ja toimia asiantuntijaelimenä, joka reagoi ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja oikeudenmukaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Kuva: Virpi Hyvärinen

Aina sitä ei tule ajatelleeksikaan, miten vahvasti kirkko onkaan osa suomalaista yhteiskuntaa. Seurakuntien työntekijät tekevät arjessa paljon yhteistyötä niin koulujen ja päiväkotien kuin sairaaloiden, oppilaitosten ja sosiaalitoimen kanssa, laajaa järjestökenttää unohtamatta.

Joensuun seurakuntayhtymässä on arjessa tehtävän perustyön lisäksi erillinen yhteiskuntatyön tiimi, joka tekee paitsi käytännön kohtaamistyötä, myös monenlaista verkosto- ja vaikuttamistyötä.
– Tiimi järjestää vuosittain Ihmisarvopäivän yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa. Vast’ikään olimme mukana järjestämässä Kuka kuulee köyhää -tilaisuutta ja kirjoitamme säännöllisesti Kirkkotiehen takarivejä-palstaa, jolla nostamme esiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja, kertoo diakoni Saila Musikka.

Koronan vaikutukset näkyvät diakonin vastaanotolla – yksi tiukilla oleva ryhmä on pienyrittäjät

Yksi tiimin tehtävistä on seurata yhteiskunnan ja erityisesti työelämän muutoksia ja tarvittaessa reagoida niihin.
– Nyt ajankohtaista on koronan vaikutukset työelämään. Ihmisiä lomautetaan ja irtisanotaan, ja me halutaan olla avuksi ja tueksi siellä, missä sille on tarvetta. Meihin voi olla näiden asioiden tiimoilta yhteydessä, sanoo Joensuun seurakunnan diakoni Risto Määttänen.

Koronan vaikutukset ovat näkyneet esimerkiksi Pielisensuun seurakunnassa diakonina työskentelevän Musikan vastaanotolla. Musikan työn yksi painopistealueista on yrittäjyys, ja monelle pienyrittäjälle korona-aika on tiennyt erityistä niukkuutta.
– Pienyrittäjillä ei useinkaan ole isoja säästöjä tai yrityksen tiliä, jossa olisi reilusti euroja tallessa investointeja varten. Yrittäjät ovat usein sinnittelijöitä. Kun he tulevat hakemaan apua, niin tietää, että nyt on todella tarvis, Musikka kertoo.

Käytännössä Musikan tekemä työ pienyrittäjien parissa on tällä hetkellä tuen antamista yksilökeskustelujen ja taloudellisen tuen muodossa.
– Taloudellinen tuki, jota pienyrittäjä voi seurakunnasta saada, on akuutin kriisitilanteen tukea, jossa on samat perusteet kuin kaikilla muillakin diakonian asiakkailla, sanoo Musikka.

Työpaikkapappi tukee työssä jaksamista – puhua voi niin työhön kuin yksityiselämään liittyvistä asioista

Yhteiskunnallista työtä tehdään kuitenkin myös muulloin kuin kriisiaikoina. Yksi esimerkki tästä on työpaikkapapin työ. Joensuun seurakunnan pappi Sanna Kauppinen aloitti viime syksynä työpaikkapappina Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella. Kutsu yhteistyöhön tuli pelastuslaitoksen puolelta.
– Työpaikkapappi liittyy osaksi työpaikan psykososiaalisen tuen kokonaisuutta, johon kuuluu myös monia muita tahoja. Tarjoan keskusteluapua niin työhön kuin yksityiselämään liittyvissä asioissa. Minua voi pyytää myös henkilökohtaisiin kriisitilanteiden purkukeskusteluihin tai papiksi kirkollisiin toimituksiin, kertoo Kauppinen.

Yhteiskuntatyön tiimiä jo parisenkymmentä vuotta sitten perustamassa ollut Risto Määttänen on puolestaan tehnyt pitkään työttömyystyötä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa.
– Kuntouttava työtoiminta on yksi tuen muoto, jota olemme pyrkineet järjestämään ihmisille, jotka ovat syystä tai toisesta pudonneet työelämästä. Diakoniassa ihminen pyritään kohtaamaan kokonaisvaltaisesti. Roolinani onkin ollut kartoittaa asiakkaan kanssa yhdessä hänen elämäntilannettaan ja lähteä prosessoimaan sitä niin, että ihminen olisi ennemmin tai myöhemmin valmis lähtemään työtoimintaan. Joskus se voi kestää pitkäänkin, mutta periksi ei anneta, sanoo Määttänen.


Yhteiskuntatyön tiimi tukena arjessa

– Maksutonta ja luottamuksellista keskusteluapua työn, työttömyyden ja yksityiselämän kysymyksissä
– Oppilaitospappi Markku Fräntilä, diakoni Olli Humalajärvi, pappi Sanna Kauppinen, diakonissa Sari Korhonen, pappi Antti Kyytsönen, diakoni Saila Musikka, diakoni Risto Määttänen ja pappi Ville Ojala
Yhteystiedot: www.joensuunseurakunnat.fi

Oppilaitospapin pakeilla saa puhua mistä vain

Yhdeltä kuolee äiti, toinen ei tunne kaupungissa ketään, kolmas etsii itseään somessa, neljäs väsyy, kun kaikkea on liikaa. Siinä teemoja, jotka kuormittavat nuoria – ja usein yhtä lailla aikuisia.

Yhdeltä kuolee äiti, toinen ei tunne kaupungissa ketään, kolmas etsii itseään somessa, neljäs väsyy, kun kaikkea on liikaa. Siinä teemoja, jotka kuormittavat nuoria – ja usein yhtä lailla aikuisia.

Oppilaitospapit Sanna Kauppinen ja Tiina Belov hymyilevät Riveria Peltolan ovella.
Sanna Kauppinen (vas.) toimii tammikuun loppuun saakka oppilaitospappina ammattikasvatuksen puolella, Tiina Belov on yliopistopastori, jonka työalueeseen kuuluu myös Riveria Niittylahti.

Joensuun seurakuntayhtymällä on kaksi oppilaitospappia, joiden työaluetta ovat kaikki Joensuun alueen oppilaitokset. Työkenttä on laaja: käytännössä joka neljäs vastaantulija on Joensuussa joko opiskelija tai jollakin tavalla töissä oppilaitoksessa.
Pastorit Tiina Belov ja Sanna Kauppinen toimivat tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Työn puitteet on linjattu yhteistyösopimuksissa.
– Palvelemme sekä opiskelijoita että työntekijöitä. Tärkein tehtäväni on olla oppilaitoksessa, sanoo yliopistopastori Tiina Belov.
– Työstäni yli puolet on keskustelutyötä. Oppilaitospappi on usein se ainoa, jolla on aikaa kysymyksiin, jotka eivät liity suoraan heidän tehtäväänsä; filosofisiin, eettisiin ja hengellisiin pohdintoihin ja sen miettimiseen, kuka tai mikä minä olen, hän lisää.

Elämän murroskohdat, uupuminen ja läheisten ongelmat kuormittavat, myös some- ja ympäristöahdistus näkyvät opiskelumaailmassa

Oppilaitospappien palveluja tarvitaan Sanna Kauppisen mukaan tyypillisesti elämän murroskohdissa: kun läheinen kuolee, kun muutetaan uudelle paikkakunnalle tai kun ihmissuhteissa tulee vastaan jokin äkillinen tilanne.
– On myös väsymistä, kun on liikaa asioita samaan aikaan tai isoja muutoksia elämässä. Joskus läheisten ongelmat kuormittavat, tai pärjääminen työelämässä mietityttää. Myös masennus ja muut mielenterveyden ongelmat näkyvät keskusteluissa, sanoo Kauppinen.
Ajankohtaisia teemoja ovat pastorien mukaan myös sosiaalisen median tuomat ilmiöt, kuten peliriippuvuus ja jatkuvan kuvatulvan vaikutus minäkuvaan.
– Myös ympäristön tilanne ja maailman tulevaisuus painavat nuoria. Ja joillekin opiskelijoille jo kiireettömän aikuisen läsnäolo on tärkeää, sanoo Belov.
Kauppisen mukaan ihmiset tarvitsevat venttiilin, missä tuulettaa rehellisesti ja luottamuksellisesti asioita.
– Siinä tehtävämme on viestiä, että toivon ikkuna auki. On tärkeätä, että joku sanoo, että sinä pärjäät. Aika monesti keskustelussa käy niin, että asia ei muutu, mutta se suhteutuu.

Oppilaitospapit vinkkaavat: Luo järkevä päivärytmi, tee kämpästäsi koti, älä jää yksin

Mutta mitä ovat oppilaitospappien ohjeet hyvään opiskelijaelämään?
– Ihan perusjutut ovat tärkeitä. Mene nukkumaan ajoissa, herää ajoissa. Syö riittävästi ja säännöllisesti – ei pelkkää pikaruokaa. Hanki harrastus, tapaa ystäviä, pidä itsestäsi huolta. Myös rauhallinen oman minuuden pohdinta on tärkeää, summaa Belov.
– Uudessa opiskeluryhmässä on usein joku tyyppi, jonka kanssa voisi ajatella hengaavansa. Kutsu opiskelukavereita vaikka syömään, ei se haittaa vaikka he eivät ole vielä tuttuja. Laittakaa ruokaa, käykää lenkillä, kutsukaa kotiin. Tee omasta kämpästä itsellesi koti, jossa viihdyt, evästää Belov.
Kauppinen korostaa, että kenenkään ei kannata jäädä yksin. Kun apua tarvitsee, sitä kannattaa pyytää. Harrastuksiin ja esimerkiksi paikallisseurakunnan toimintaan kannattaa lähteä rohkeasti mukaan.
– Jos joku ei uskalla yksin mennä vaikkapa kansainväliseen messuun, niin minua voi nykäistä hihasta, mennään ensi kerralla porukassa, rohkaisee Kauppinen.
– Käy katsomassa, missä viihdyt, ja mene sinne – olipa se sitten liikuntaa, kirkon toimintaa tai ylioppilasteatteria. Se on samalla aikuisuuden opettelua – että etsii ja toimii itse, lisää Belov.


 

Oppilaitospapit päivystävät – tule juttusille!

• Ma klo 9-11 Riveria Niskala
• Ma Riveria Niittylahti, kellonaika varmistuu myöhemmin
• Ti klo 9-11 Riveria Peltola
• Ti klo 11.30-13 Genesis-kappeli yliopistolla
• Ke klo 9-11 Riveria Jukola
• Ke klo 13-15 Karelia AMK, Tikkarinne
• To klo 11-13 Karelia AMK, Wärtsilä (kahvit tarjotaan!)
• Riveria Otsola ja Kaislakatu sopimuksen mukaan
• Luovilla toimintaillat noin kerran kuukaudessa yhteistyössä Liperin seurakunnan kanssa.

Virpi Hyvärinen