Avainsana: avioliitto

Kirkkohäiden ei tarvitse olla pitkällinen ja kukkarolle käyvä projekti. Rakkaalleen voi sanoa ikimuistoisesti ”tahdon” myös rahatta ja stressittä. Ainut mikä maksaa on sormus – ja senkin voi loihtia vaikka pihakoivun tuohesta.

Seurakuntasihteeri Niina Komulainen: ”Avioliiton esteiden tutkinta onnistuu myös verkossa – tilat varataan seurakuntasihteeriltä”

Joensuun ev.lut. seurakunnissa on tälle kesälle vielä hyvin vihkiaikoja saatavissa. Jos kesähäät ovat käyneet mielessä, tuumasta ehtii hyvin ryhtyä toimeen. Minimissään naimisiin voi mennä viikossa-parissa: avioliiton esteiden tutkinnalle on varattava seitsemän vuorokautta aikaa sekä mahdolliset papereiden postituspäivät päälle.

Rantakylän seurakunnan seurakuntasihteeri Niina Komulaisen mukaan kesävihkimiset ovat vuosien varrella painottuneet yhä enemmän loppukesään.

– Nytkin suosituimmat vihkipäivät ovat Joensuun ev.lut. seurakunnissa 3.8. ja 17.8., jolloin suosituimmassa vihkikirkossamme Joensuun kirkossa on viisi vihkimistä päivässä, sekä 31.8., jolloin vihkimisiä Joensuun kirkossa on neljä.

– Oikeastaan kaikille muille päiville mahtuu vielä vihkimisiä ja suosituimmillekin päiville alkuiltaan, jos on ihan pakko, laskeskelee Komulainen.

Heitä, jotka juuri nyt keksivät mennä tänä kesänä naimisiin, Komulainen kehottaa olemaan yhteydessä seurakunnan toimistoon mahdollisimman pian.

– Aluksi selvitetään, tarvitaanko vihkimiseen seurakunnalta tila ja varataan se sekä toimittajat: pappi ja kanttori.

– Yleensä pappi ja kanttori varataan siitä seurakunnasta, jonka alueella vihkiminen toimitetaan. Jos pariskunnalla on toiveena joku tietty pappi tai kanttori jostakin muusta Joensuun seurakuntayhtymään kuuluvasta seurakunnasta, toiveet pyritään ottamaan huomioon ja toteuttamaan, jos suinkin mahdollista.

Komulaisen mukaan kesäaikaan muun muassa rippikoulut ja lomat pienentävät pappien ja kanttorien suhteen valinnan varaa.

– Jos on toiveita vihkivästä papista, siitä kannattaa sanoa heti varausta tehdessä. Pariskunta voi myös itse olla suoraan yhteydessä toivomaansa pappiin, kehottaa Komulainen.

Ennen vihkimistä pariskunta tapaa papin ja sopii tarkemmin vihkimisen kulusta.

Avioliiton esteet on tutkittava

Yksi tärkeimpiä asioita kirkkohäiden valmistelussa on avioliiton esteiden tutkinta, sillä ilman sitä vihkimistä ei voi toteuttaa.

Tutkinnalla varmistetaan, että avioliitolle ei ole lainmukaisia esteitä kuten alaikäisyys, voimassa oleva avioliitto tai lähisukulaisuus. Kirkkohäät edellyttävät myös sitä, että molemmilla puolisoilla on rippikoulu käytynä.

– Avioliiton esteiden tutkinnan voi hoitaa näppärästi nettisivuiltamme löytyvän linkin kautta omalta kotisohvalta tai asioimalla seurakunnan toimistossa tai keskusrekisterissä, kertoo Komulainen.

Komulainen tietää kertoa myös, että kirkkohäiden ei tarvitse käydä vihittävän parin kukkarolle.

– Vihkiminen seurakunnan tiloissa ei maksa mitään, ei myöskään pappi eikä kanttori. Pappi ja kanttori eivät maksa mitään, vaikka vihkiminen toimitettaisiin muualla kuin seurakunnan tiloissa. Esteidentutkinta ei myöskään maksa, eikä siitä saatava todistus, kertoo Komulainen.

Itse vihkiminen onnistuu siis täysin maksutta. Jos vihkipari haluaa järjestää hääjuhlan seurakunnan tiloissa, siitä peritään yhteisen kirkkoneuvoston vahvistama käyttökorvausmaksu sekä liinamaksu, jos liinoja käytetään.

– Seurakunnilla ei ole pitopalvelua, joten hääjuhlan tarjoilu täytyy hoitaa muulla tavoin. Se kannattaa myös huomioida hääjuhlajärjestelyjä miettiessä, että seurakunnan tiloissa ei ole lupa nauttia alkoholia lukuun ottamatta alkumaljoja, Komulainen hoksauttaa.

Kirkkoherra Petri Rask: ”Vihkiä voi kirkossa, kotona tai luonnossa – kerran vihin parin Gennesaret-järven rannassa”

Joensuun seurakunnan kirkkoherra Petri Raskin mukaan yksi häihin liittyvä trendi viimeaikoina on ollut se, että kirkoissa vietetään entistä vähemmän pieniä häitä.

– Meillä on kirkossa pitkä perinne, että papit ovat vihkineet pareja esimerkiksi kirkkoherravirastoissa. Ilmeisesti pienet häät ovat siirtyneet enemmän maistraatteihin, vaikka ne olisivat kirkossa edelleen yhtä mahdollisia, sanoo Rask.

– Jos ihmiset haluavat panostaa häihin ja pitää isot juhlat, niin sehän on hyvä asia. Mutta yhtään huonompi ei ole se, että pariskunta vihitään pienellä porukalla tai kahden todistajan läsnäollessa, sanoo Rask.

Pieniä häitä varten voi varata vaikkapa ison Joensuun kirkon tai vihkiminen voidaan toteuttaa esimerkiksi mökkirannassa tai kotona lapsen kasteen yhteydessä yllätyksenä juhlaväelle.

– Myös seurakuntien tiloissa on pieniä sakraalitiloja tarjolla. Esimerkiksi Vaivion kurssikeskuksessa on nätti, pieni kappeli ja Männikköniemen kesäkodilla Vainoniemen huvilan vieressä voisi hyvin viettää pienet häät: siinä on alttari ulkona ja sisälle mahtuisi kymmenkunta henkeä hyvin kahvittelemaan.

Raskin mukaan seurakunnan velvollisuus on hoitaa vihkimiset oman seurakunnan alueella, mutta jos vihkipaikka on kauempana, vihkimistä ei voi automaattisesti luvata, vaan se harkitaan tapaus kerrallaan.

– Vihkipaikalle en keksi oikeastaan muita rajoja. Tietysti sitten on joskus tätä extremen hakemista, että halutaan mennä naimisiin kuumailmapallossa tai sukellusveneessä. Niihin suhtaudun vähän varauksella: tuntuu, että siinä helposti ohitetaan erikoisuudentavoittelulla itse asia.

– Se on myös hyvä huomata, että tavallisella suomalaisella seurakuntapapilla vihkioikeus loppuu Suomen rajaan. Jos aikoo mennä naimisiin ulkomailla, täytyy selvitellä, onko paikassa ulkosuomalaistyön pappi joka voisi vihkiä, sanoo Rask.

Yksi mieleenpainuvimmista vihkipaikoista Raskin pappisuralla onkin ollut ulkomailla.

– Sotilaspappiaikoinani vihin yhden parin Gennesaret-järven rannalla Tiberiaksessa. Hääjuhla oli Jordan-virran yläjuoksulla kalaravintolassa, virta meni meidän allamme niin, että pystyimme ottamaan kengät jalasta ja huljuttelemaan jalkoja vedessä, muistelee Rask.

Kanttori Janne Piipponen: ”Otan uudet musiikkitoiveet haasteena – kaikenlaista voi ehdottaa”

Rantakylän seurakunnan kanttori Janne Piipponen on uransa aikana ehtinyt soittaa häät jos toisetkin. Perinteisten Mendelssohnin ja Kuulan häämarssien lisäksi Piipponen on saanut soittaa häämarsseina parien toiveista viime aikoina erityisesti elokuvamusiikkia.

– Olen soittanut häissä urkusovituksina musiikkia esimerkiksi Tähtien sodasta, Jurassic Parkista, Pirates of Caribbeanista ja Sademiehestä. Onpa joskus toivottu myös hääautona toimivaan valkoiseen limusiiniin sopivaa loppumusiikkia Dallasista tai Dynastiasta, kertoo Piipponen.

Kirkkohäissä soitettavalle musiikille antaa kehyksen Kirkolliskokouksen hyväksymä avioliittoon vihkimisen kaava. Sen mukaan kirkkohäiden musiikissa tulee ottaa huomioon tilaisuuden jumalanpalvelusluonne.

– Tämä ei automaattisesti rajaa tiettyjä musiikkigenrejä pois – järjestetäänhän kirkossa esimerkiksi pop-messuja.  Tärkeintä on miettiä kokonaisuutta ja sitä, soveltuuko tietty musiikki soitettavaksi uruilla. Sovituksella on usein suuri merkitys, sanoo Piipponen.

Toinen kirkkokäsikirjasta tuleva musiikkiin liittyvä ohje on se, että tilaisuudessa tulisi olla vähintään yksi vihkivirsi tai -laulu.

– Vihkilaulut ovat viime vuosina yleistyneet. Olen kuitenkin sitä mieltä, että vihkitilaisuuteen kannattaa ottaa mukaan myös virsi. Se on meidän kulttuuriperinnettä. Nykyään on tosi hyviä, uusiakin virsiä joihin kannattaa tutustua, sanoo Piipponen.

Vihkilaulutoiveita esitetään nykyisin usein myös maallisen pop-musiikin puolelta. Piipponen kokee, että erilaiset toiveet ovat olleet hänen työssään rikkaus ja haaste.

– Monissa maallisen puolen lauluissa on todella syvällinen sanoma. Kirkkoon sopivaa laajempaa rakkauskuvaa voi löytyä hyvinkin vahvasti riveiltä tai rivien välistä. Pidän tärkeänä, että vihkilaulussa olisi tietty siunauksellisuuden ulottuvuus mukana, sanoo Piipponen, ja suosittelee pariskuntia tutustumaan myös gospel-puolen tarjontaan.

Jos parilla on erikoisempia toiveita häämusiikille, Piipponen kehottaa olemaan ajoissa yhteydessä kanttoriin.

– Sekin täytyy huomioida, että kanttorit ovat erilaisia. Toisen vahvuus on soittamisessa, toisen laulussa, ja eri genret saattavat olla eri muusikoille tutumpia. Mutta kaikkea voi kysyä, toteaa Piipponen.

Teksti: Virpi Hyvärinen
Kuvat: Suvi-Tuuli Reittu