marraskuu 2023 – Kirkkotie

Tekoäly apuna Hoosiannassa

Tänä vuonna Jouluradion Hoosianna kuljettaa kirkkoa kohti edelläkävijöiden joukkoa, sillä rakastettua hymniä on versioinut tekoäly. Aivan yksin sitä ei ole päästetty huseeraamaan, sillä isäntinä ovat olleet Patrick Ihalainen ja artisti Rony Rex alias Rony Vartio.

Silmälasipäinen mies kännykkä kädessään. — Patrick Ihalainen työsti tekoälyversion Hoosiannasta Jouluradion käyttöön. – Mielestäni siitä tuli aika kiva. Vaikka olen nyt kuunnellut kappaleen monta kertaa, olen viihtynyt sen parissa hyvin. Kappale on aika nopea ja siinä on mielenkiintoisia sointukulkuja, Ihalainen kuvailee. Kuva: Antti Rintala

Hoosianna on Jouluradion kappaleista se, jonka ensisävelten kajahtamista odotetaan jännityksellä vuosi toisensa jälkeen. Vuoden 2023 Hoosianna-projektin lopputuloksena syntyi kaksi eri versiota ja siihen on syynsä.

– Olen käynyt monen monta keskustelua siitä, kuinka paljon Hoosiannaan voi koskea, että sitä vielä saa kutsua Hoosiannaksi. Tämän takia meillä on nyt kaksi versiota, joista toinen on puhtaasti keinoälyn versio ja toinen on aidosti tuotettu Hoosianna, Patrick Ihalainen kertoo.

Ihalainen on toiminut tekoälyn kuratoijana englanninkielisessä Hosanna-videossa. Toisessa Hoosiannan versiossa Rony Vartio, artistinimeltään DJ Rony Rex, on käyttänyt tekoälyä työkaluna ja antanut askelmerkit sen suhteen, mitä ja minkälaista musiikkia tehdään.

– Rony tekee ehkä enemmän nuoreen porukkaan vetoavaa tanssimusiikkia ja kuvailee omaa versiotaan Hoosiannasta sanoilla ”kyllä Tiktok tajuaa, mitä teen”, Patrick Ihalainen naurahtaa.

Tahtotila ja lähtökohta uusissa Hoosiannoissa on ollut, että jo olemassa olevia versioita ei kopioida. Niinpä lopputulos on jotain vallan muuta kuin se tuttu kappale.

70 versiota Hoosiannasta

Valmista Hosannaa on edeltänyt liki 70:n tekoälyllä tehdyn version kuratointi johonkin pisteeseen saakka. Jotkin niistä on hylätty ensi kuulemalta, joidenkin työstöä jatkettu.

– Voi tulla ajatus, ettei valmiin kappaleen eteen ole nähty juurikaan vaivaa, mutta todellisuudessa jo noiden 70 eri version koostaminen ja kuuntelu on vienyt todella paljon aikaa. Tekoälylle on pitänyt paitsi opettaa uudet asiat, jotka halutaan kappaleeseen, myös kertoa aina uudestaan myöskin ne vanhat asiat, koska se unohtaa ne aina uuden version kohdalla, Ihalainen kertoo.

– Tekoäly tunnistaa tyylisuuntauksia jo melko hyvin, mutta Hoosiannassa on erityisiä elementtejä, joita halusimme mukaan, esimerkiksi naissolisti ja tietty arvokkuus, ja nämä täytyi opettaa tekoälylle. Hetkellisen mietinnän jälkeen se keksi kokonaisen kappaleen, johon sen jälkeen on mahdollisimman vähän koskettu.

Kappaleeseen haettiin alun perin matalampaa tempoa, mutta tekoälyn tarjoama lopputulos on tyylilajiltaan liki drum and bass’ia.

– Mielestäni siitä tuli aika kiva. Vaikka olen nyt kuunnellut kappaleen monta kertaa, olen viihtynyt sen parissa hyvin. Siinä tapahtuu paljon asioita. Kappale on aika nopea ja siinä on mielenkiintoisia sointukulkuja, joten se on varmaan melko tuskallista soittaa, Ihalainen kuvailee.

Hoosianna on mukana monen ihmisen elämässä

Rony Rex tarttui Jouluradion Hoosianna-projektiin keskellä tiivistahtista 10-vuotisjuhlavuottaan. Hoosiannaan koskeminen pelotti häntä aluksi. Hän mietti, mitä sen kanssa voi ylipäätään tehdä.

– Hoosianna on ääni, joka löytyy koko oman elämäni soundtrackilta. Ja varmasti se on monen muunkin länsimaisen ihmisen vuosien varrella päähän muokkautuneessa musiikkiverkossa. Toisaalta oli kuumottavaa, mutta myös virkistävää päästä leikkimään tällaisen äänen kanssa, DJ ja artisti Rony Rex alias Rony Vartio kertoo.

Hoosiannan teossa Vartio käytti työkalunaan tekoälyä. Hän kuvailee konetta osana tekoprosessia ikään kuin kaveriksi studiossa, joka ehdottaa eri vaihtoehtoja silloin kun ihminen miettii, miten edetä.

– Kyllä ihminen ajaa sitä prosessia, mutta kone on tukemassa. Mutta niin hurjaa vauhtia ne kehittyvät, että nyt voit esimerkiksi jo luoda lauluäänet tai jonkin soittimen ääntä, joka kuulostaa hyvällä prosessoinnilla ja osaamisella tehdyltä ja aivan aidolta.

Hoosiannan ytimessä on elämän voima

Vartio myöntää, että kaikessa upeudessaan kehityksen eteneminen ja sen vauhti myös pelottavat.

– Aina ei välttämättä tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Kyllä sitä miettii, mihin tämä maailma on menossa – ja miten kaikki tulee muuttumaan. Muutos on kuitenkin väistämätön, se on jo täällä, eikä koske ainoastaan musiikkimaailmaa, vaan kaikkia yhteiskuntia. Mutta jos jättää pelot pois, niin luovalla puolella mahdollisuudet ovat rajattomat.

Vartio kokee, että Hoosiannan tapaisten suurten kappaleiden ytimessä ei ole vakavuus, vaan ennemminkin elämän voima.

– Halusin pitää hauskaa tämän kanssa ja katsoa, miltä tuntuu taivuttaa kappale muotoon, jossa sitä voi tanssia ja jossa se ei ota itseään liian vakavasti. Ja DJ:nä koen, että se elämän voima kanavoituu niissä hetkissä, kun ihmiset tanssillaan pääsevät sellaiseen tilaan, että he eivät enää mieti, mitä ovat tekemässä, vaan he vain tekevät, hän kuvailee.

Valmis Hoosianna on inspiroitunut 1990-luvun lopun eurodance-tunnelmasta, todellisesta tykityksestä, joka on ollut viime aikoina vahva trendi tanssimaailmassa. Vartio tai tässä yhteydessä oikeammin Rony Rex ei ole vielä päässyt testaamaan, miten Hoosianna-versio toimii tanssilattialla, mutta sen hän haluaa ehdottomasti testata tulevilla keikoillaan.

Eriäviä mielipiteitä saa olla

Uuden Hoosiannan Vartio uskoo herättävän hyvinkin eriäviä mielipiteitä. Hän pitää sitä myönteisenä asiana.

– Tällaisiin ihmismielessä hyvin vahvoihin asioihin, kuten esimerkiksi uskontopohjaisiin lauluihin, on jokaisella mielipide. Varmasti osa tykkää ja on sitä mieltä, että hauskaa kun tämmöistäkin uskalletaan tehdä. Toisaalta varmasti on heitäkin, jotka kokevat, ettei tämänkaltaisia lauluja saisi muokata. Kumpiakin reaktioita odotan tulevaksi.

Koska Vartio on artisti, jonka yhtenä työnä on soittaa ihmisille tanssimusiikkia, hän odottaa myös sen näkemistä, minkä näköistä liikettä kappale mahdollisesti saa aikaan ihmisissä.

– Jos tämä kappale jostain pääsee kuuluviin, niin on hienoa nähdä, miten ihmiset käyttävät sitä. Tuleeko jotain Tiktok-videoita, joissa tanssitaan tai tehdään jotain hauskaa, vai jotain ihan muuta sisältöä? On hauska nähdä, miltä se näyttää ja mitä sen ympärillä tapahtuu, sillä täynnä energiaahan tämä versio on.

Kirkonholveissa soivat hymnit värisyttävät

Vartio määrittelee oman suhteensa kristinuskoon ja uskontoihin avoimeksi.

– En lue itseäni mihinkään tiettyyn ryhmään kuuluvaksi, vaan pyrin ymmärtämään ja näkemään sen sävyjen laajuuden, mitä eri uskonnoilla on tarjottavana.

Vaikka Vartio ei kuulu mihinkään seurakuntaan, niin yksi perinne on ja pysyy: joulukirkko.

– Olen käynyt ja käynkin vuosittain perinteisessä joulukirkossa. Se on perheen kautta tullut tapa. Kun istuu siellä parvella ja kuuntelee upeissa kirkkoholveissa soivaa Hoosiannaa tai muita historian värittämiä isoja hymnejä, niin kyllä se aina värisyttää. Siinä on jotain semmoista suurta, mihin on pienenä ihmisenä helppo tarttua – jotain paljon suurempaa kuin normaalista populaarimusiikista löytyy, Vartio toteaa.

Outi Isotalus

Lyhennelmä alkuperäisestä Jouluradio-artikkelista

Hoosiannat Jouluradiossa

Englanninkielinen Hosanna
- tekoälyn tekemä musiikkitausta, laulajana aito ihminen
- tekoälyn ohjaajana Patrick Ihalainen
- julkaistaan Jouluradion pääkanavalla keskiyöllä 3.12.
Tanssittava Hoosianna
- sovittajana DJ ja artisti Rony Rex
- ensiesitys kuullaan Jouluradion nettikanavissa Popjoulu ja Lasten jouluradio keskiyöllä 3.12.
Jouluradio verkossa jouluradio.fi ja Joensuussa radiotaajuudella 100,7 MHz

5xmielessä: Sotaa muistellaan mutta ei ihannoida

Itsenäisyyspäivä on Petri Makkoselle yksi vuoden ohjelmallisimmista päivistä jouluaaton ohella. Olennainen osa sitä on osallistuminen seppelepartioon sankarihautausmaalla.

Itsenäisyyspäivä on Petri Makkoselle yksi vuoden ohjelmallisimmista päivistä jouluaaton ohella. Olennainen osa sitä on osallistuminen seppelepartioon sankarihautausmaalla.

Mies ulkona suuren patsaan äärellä. — Seppelepartio on kuulunut Petri Makkosen itsenäisyyspäivän ohjelmaan yli kymmenen vuotta. – Edustan seppelepartiossa Joensuun Eskadroonaa, joka on Joensuussa toimiva perinnekilta. Eskadroona on ratsuväen perusyksikkö, Makkonen kertoo. Kuva: Tea Ikonen

SEPPELEPARTIO. Olen osallistunut yli kymmenen vuoden ajan itsenäisyyspäivänä seppelepartioon Ratsumieskillan Joensuun Eskadroonan edustajana. Rauhankappelin edessä ovat ensin lipunkantajat eri maanpuolustusjärjestöistä. Siitä siirrymme päämuistomerkille, jossa on puhe ja hartaus sekä soittokunta tai kuoro. Lopuksi seppelepartiot vievät seppeleet ennalta määrätyille muistomerkeille. Meidän seppeleemme lasketaan Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille.
RATSUMIESKILTA. Liityin Joensuun Eskadroonaan, koska minua kiinnostavat sotahistoria, hevoset ja suomalainen ratsuväki. Järjestämme Ilomantsin taisteluiden muistopäiviä vuosittain heinä-elokuussa. Noissa taisteluissa Suomen joukot löivät neuvostoliittolaisten viimeisen suuren hyökkäyksen jatkosodan lopulla. Siellä oli mukana paljon ratsumiehiä eli rakuunoita jalkautuneina.
PERINTEET. Seppelepartion lisäksi keskeinen osa itsenäisyyspäiväni viettoa on yli 25 vuoden ajan ollut karjalanpaistipäivällinen ystäväpariskunnan kanssa. Sen jälkeen katsomme yhdessä linnan juhlia. Äitini eläessä joimme kahvit minun vanhoista Lotta Svärd -kupeistani, nyt kahvittelemme ilman äitiä. Häntäkin sota kosketti, koti Suistamolla jäi rajan taakse. Tietysti liputamme ja poltamme kynttilöitä.
SOTA. Sotien muisteleminen itsenäisyyspäivänä on tärkeää, sillä itsenäisyytemme on valitettavasti ollut silloin katkolla. Missään nimessä se ei tarkoita sodan ihannointia. Sodassa monen nuoren elämä päättyi, ennen kuin ehti kunnolla edes alkaa. Kaatuneiden lisäksi sota on jättänyt monta kärsijää: sotainvalidit, -lesket ja -orvot sekä ne, jotka selvisivät hengissä, mutta eivät päässeet elämään kiinni. Tietysti ajatukset suuntautuvat elossa oleviin veteraaneihin ja sotiin osallistuneeseen edesmenneeseen isääni ja ukkeihini.
ITSENÄISYYS. Kun katsoo maailman tapahtumia, olemme hyvässä asemassa. Jotkut sanovat, että EU on vienyt meiltä itsenäisyyden, mutta meillä on edelleen oma kieli, kansa, valtio ja rajat. Maailmassa on kansoja, jotka haluaisivat oman valtion ja itsenäisyyden mutta eivät saa. Tämän miettimiseen kannattaa itsenäisyyspäivänä jokaisen uhrata vähän aikaa. Ollaan itsenäisyydestämme iloisia ja kiitollisia.

Tea Ikonen

Joulutunnelmaa luomassa

Kuusi, kynttilät, seimiasetelma, jouluevankeliumi ja Enkeli taivaan – ja täysi kirkko väkeä virttä laulamassa. Tunnelma joulukirkossa on aivan omanlaisensa. Työ sen aikaansaamiseksi on aloitettu jopa kuukausia aikaisemmin.

Kaksi ihmistä kirkon urkujen ympärillä. — Pyhäselän seurakunnan kanttori Liisa Kettunen ja seurakuntamestari Tarvo Pöllänen valmistelevat joulua Pyhäselän kirkossa. Kettusesta on hienoa, että voi olla mahdollistamassa täydelle kirkkosalille yhteistä jouluista laulamista. Pöllänen iloitsee joulutunnelmasta ja siitä, että voi olla jakamassa jouluiloa toisten kanssa. Kuva: Tea Ikonen

– Minä mietin joulusesongin alla jo seuraavaa joulua. Jos tulee hyviä ideoita, panen niitä muistiin, kertoo Pyhäselän seurakunnan kanttori Liisa Kettunen.

Hän valmistautuu jouluun pohtimalla kappaleita ja näkökulmaa, joka auttaa niiden valinnassa. Näkökulma voi olla valo, toivo tai vaikka seimen lapsi. Joidenkin kappaleiden harjoittelun hän aloittaa jo ennen lokakuuta.

Myös tilojen valmistelu joulukuntoon tapahtuu hyvissä ajoin. Pyhäselän seurakunnan seurakuntamestari Tarvo Pölläsen mukaan on tärkeää, että seimi ja joulukuusi ovat paikallaan ja kirkko muutenkin siistissä kunnossa. Ennen tilaisuuksia Pöllänen huolehtii, että invapaikalta on lumet luotu, jotta huonokuntoiset pääsevät autolla lähemmäksi kirkkoa.

– Sytytän jouluaattona hautausmaalla kynttilät jokaiselle sankarivainajalle tai panen joka riville tervapadan. Sitä ennen pitää putsata haudat lumesta, jotta omaiset pääsevät myös viemään kynttilöitä, Pöllänen kertoo.

Monta hartautta ja jumalanpalvelusta muutaman päivän sisällä

Pielisensuun seurakunnan pappi Timo-Ilkka Antikainen valmistautuu joulukirkkoihin pohtimalla, mitä haluaa saarnassa sanoa ihmisille. Hän saattaa pyöritellä aihetta pitkäänkin.

– Olisi hyvä itselle ja kuulijoille, jos löytäisi jonkun uuden näkökulman jouluevankeliumiin. Toisaalta sen sanoma on ikuinen, ja se kyllä kantaa, Antikainen pohtii.

Monissa seurakunnissa jouluaaton ja tapaninpäivän välille mahtuu useita jouluaaton hartauksia, jouluyön messu eli ehtoollisjumalanpalvelus, jouluaamun sanajumalanpalvelus sekä tapaninpäivän messu. Antikainen on tänä vuonna mukana jouluaaton hartaudessa Isossa Ristinkappelissa ja jouluyön messussa Pielisensuun kirkossa.

– Joulukirkoissa on oma tunnelmansa. Normaaleista jumalanpalveluksista ne eroavat siinä, että on tietty koristelu: joulukuusi ja kynttilöitä. Myös tekstit, rukoukset ja laulut eroavat normaalista. Lisäksi ihmisiä on kirkossa paljon tavallista enemmän, Antikainen sanoo.

Joulusta tykätään, vaikka se työllistää

Seurakunnan työntekijöille joulun pyhät ovat myös tavallista kiireisempää aikaa: tehtäviä on normaalia enemmän ja työpäivät pitkiä.

– Ja kun juhlat loppuvat, pitää jo seuraavaa juhlaa varten valmistautua, imuroida matot, tyhjentää roskikset ja katsoa, että on vessapaperia ja käsipyyhkeitä, Tarvo Pöllänen luettelee.

Se ei silti miestä pahemmin haittaa. Hän kertoo pitävänsä haasteista työssään.

Jouluihmisenä Timo-Ilkka Antikainen ei koe joulun tilaisuuksia raskaina. Hänellä on takanaan lähes 20 vuotta pappina, ja hän on ollut töissä joka joulu viime vuotta lukuun ottamatta.

– Sairastuin juuri joulun alla, enkä päässyt töihin jouluaattona enkä joulupäivänä. Tuntui, että jotakin jäi puuttumaan, Antikainen kertoo.

Liisa Kettunen on mukana kaikissa Pyhäselän seurakunnan joulun jumalanpalveluksissa. Se asettaa haasteen sille, miten voisi viettää joulua perheen kanssa. Toisaalta hänestä on ilo olla töissä jouluna.

– Joulu on iso juhla kirkkovuodessa, ja se koskettaa kaikkia. Tuntuu hienolta olla tuomassa ihmisten jouluun tunnelmaa ja merkityksellisyyttä. Arvostan myös kovasti sitä, että kirkkokuoro on jouluaamuna Pyhäselän kirkossa laulamassa. Uskon, että kuoro tuo osaltaan juhlan tunnun siihen hetkeen.

Timo-Ilkka Antikainen toivottaa jokaisen tervetulleeksi joulukirkkoihin sellaisena kuin on.

– Iloitsemme kaikista, jotka tulevat jouluna kirkkoon. Joulun sanoma kuuluu jokaiselle ihmiselle.

Tea Ikonen

Joulukirkkojen aiheita

Jouluaaton hartaus: Lupaukset täyttyvät
Jouluyön messu: Teille on syntynyt Vapahtaja
Jouluaamun jumalanpalvelus: Nyt Betlehemiin!
Joulupäivän jumalanpalvelus: Sana tuli lihaksi
Tapaninpäivä: Kristuksen todistajat

Joulumieltä jokaiselle

Joensuun ev.lut. seurakunnat tukevat vähävaraisten joulun viettoa tänäkin vuonna. Merkittävimmät keinot ovat Joulukassikeräys sekä yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettava Joulumaa-ruokailutapahtuma.

Seurakunnat tukevat vähävaraisten joulun viettoa tänäkin vuonna. Merkittävimmät keinot ovat Joulukassikeräys sekä yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettava Joulumaa-ruokailu.

Nainen esittelee isoa ruokalaa. — Joulumaa-tapahtuma järjestetään tuttuun tapaan Lyseon peruskoulun aula- ja ruokalatilassa jouluaattona kello 11–13. – Joensuun kaupunki tarjoaa maksutta aulatilat ja Polkka on antanut käyttöluvan keittiötiloihin. Vapaaehtoiset ammattikokit valmistavat ruuat, ja muutenkin tapahtuma perustuu pitkälti vapaaehtoisten antamaan aikaan, kertoo Joulumaa-työryhmän puheenjohtaja Taina Ben Daoud. Kuva: Tea Ikonen

Joulukassikeräyksellä tuetaan paikallisten vähävaraisten joulun viettoa tänä vuonna 11. kertaa. Vakiosisältöisiä, noin 30 euron arvoisia jouluisia ruokakasseja voi toimittaa Joensuun, Pielisensuun, Rantakylän, Pyhäselän ja Vaara-Karjalan seurakuntiin 15. joulukuuta saakka.

Seurakunnat ottavat vastaan myös lahjakortteja sekä rahalahjoituksia kotimaanapu.fi-sivustolla järjestetyn keräyksen kautta. Rahalahjoilla voidaan täydentää saatuja joulukasseja, ostaa kasseja lisää tai hankkia vähävaraisille lahjakortteja joulun järjestämistä varten.

Enossa jaetaan jouluiloa vähävaraisiin koteihin keräämällä kahvipaketteja, pipareita ja suklaata diakoniatyön joulukasseihin. Lahjoituksia otetaan vastaan Enon seurakuntatalolla tiistaina 5. joulukuuta kello 14–16 tai sopimuksen mukaan.

Apu menee suoraan sen tarvitsijalle

Jos joulukassille on tarvetta, kannattaa olla yhteydessä oman alueensa diakoniatyöntekijään, joka selvittää kysyjän taloustilanteen. Diakoniatyöntekijät jakavat joulukassit etukäteen ilmoittautuneille heidän kanssaan sovittuna ajankohtana ennen joulua.

– Kassien kysyntä on aina suurta. Niiden määrä on Enossa kasvanut vuodesta toiseen, toteaa diakonissa Sari Korhonen.

Joensuun seurakunnan diakoni Pauliina Keikon mukaan Joulukassikeräys on iso apu monille, joille joulun aika on taloudellisesti tiukkaa.

– Joulukassikeräyksen avulla voi auttaa lähellä asuvia ihmisiä. Monet ovatkin kiitelleet, että kassi menee suoraan avun tarvitsijalle. On myös huikeaa nähdä ihmisten kiitollisuus, kun he ottavat kassin vastaan, Keikko toteaa.

Joulumaa tuo joulutunnelmaa yksinäisille ja vähävaraisille

Joulumaa on erityisesti yksinäisille ja vähävaraisille tarkoitettu maksuton ruokailutapahtuma. Jouluaattona kello 11–13 Lyseon peruskoulun aula- ja ruokalatilassa järjestettävä tapahtuma sisältää jouluisia yhteislauluja, Rantakylän seurakunnan ja Joensuun ortodoksisen seurakunnan edustajien pitämät alkuhartaudet sekä tietysti jouluaterian. Tilaisuudessa musisoivat Marita Maukonen ja Mari Tiippana Duo.

Nyt 25. kertaa järjestettävä tapahtuma toteutetaan alueen yritysten raha- ja tarvikelahjoituksilla sekä pitkälti vapaaehtoisten avulla. Viime vuonna tapahtumassa kävi noin 280 ruokailijaa. Tänä vuonna heitä odotetaan 350.

– Joulumaa on tärkeä tapahtuma erityisesti niille, joilla ei muuten ole mahdollista päästä kokemaan joulun tunnelmaa. Kun nyt elinkustannukset ovat nousseet, on Joulumaa tärkeä etenkin vähävaraisille, kertoo Joulumaa-työryhmän puheenjohtaja Taina Ben Daoud Pohjois-Karjalan työttömät ry:stä.

Pohjois-Karjalan työttömät ry järjestää tapahtumaa yhteistyössä Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän, Joensuun ortodoksisen seurakunnan, Soroppi ry:n sekä Joensuun Arjesta-Selviytyjät ry:n kanssa. Ben Daoud kokee yhteistyön hedelmälliseksi.

– Verkostolla on selkeät roolit, kuka tekee mitäkin. Yksin ei tätä varmaankaan kukaan toimija saisi tehtyä.

Tea Ikonen

Sinäkin voit auttaa

Joulukassikeräys vähävaraisille 29.11. alkaen, ks. hoosianna.fi.
Enon joulukeräys 5.12. klo 14–16 Enon seurakuntatalolla, ks. hoosianna.fi.
Lahjoita joulumieltä -keräys Kontiolahdella, Kirkkotien sivu 14.
Joulumaa-ruokailu 24.12. klo 11–13 Lyseon peruskoululla, ks. hoosianna.fi.

Joulumusiikista valoa ja voimaa

Adventin ja joulun aikaan Joensuun kirkot täyttyvät musiikilla, kun esiintymässä ovat kuorot, lauluyhtyeet, orkesterit ja lukuisat solistit.

Adventin ja joulun aikaan Joensuun kirkot täyttyvät musiikilla, kun esiintymässä ovat kuorot, lauluyhtyeet, orkesterit ja lukuisat solistit.

Punainen havukoriste nuottiviivaston päällä. — Kuva: Pixabay

Jouluisten konserttien sarjan aloittaa adventin aattona Arkihuolesi kaikki heitä -konsertti, joka samalla päättää valtakunnallisen omaishoitajien viikon Joensuussa. Kaikille avoimeen konserttiin kutsutaan erityisesti Joensuun seudulla asuvia omaishoitajia.

– Musiikin virvoittava voima tuo lohtua meille kaikille, mutta erityisesti se voi tuoda lohtua ja antaa voimaa raskasta hoitotyötä tekeville omaishoitajille, sanoo luokanopettaja Mari Hämäläinen, joka on ollut mukana valmistelemassa tilaisuutta.

– Toiveenamme oli, että hoitakoot ja hellikööt kaunis adventinajan musiikki kaikkia konserttivieraitamme niin, että jouluun valmistautuminen pääsisi alkamaan meissä jokaisessa, arkihuolistamme huolimatta, Hämäläinen kuvailee konsertin järjestäjien ajatuksia.

Joensuun kirkon tunnelmallisessa konsertissa esitetään sekä perinteistä joulu- ja adventtimusiikkia että uudempia klassikoita. Musiikin lisäksi kuullaan Joensuun seurakunnan entisen kirkkoherra Petri Karttusen tervehdys. Konsertissa myös yleisö pääsee osallistumaan tuttuihin joululauluihin ja konsertti päättyy yhteisesti laulettavaan Hoosianna-hymniin.

Konsertin järjestää Herättäjä-Yhdistys yhdessä Joensuun ev.lut. seurakuntien ja Pohjois-Karjalan Osuuspankin kanssa.

Hanna Pekkanen

Kaikki Joensuun seurakunnissa järjestettävät joulukonsertit löytyvät Hoosianna.fi-joulusivustolta.

Pääkirjoitus: Kiireesti kirkkoon

Kun ylittää kirkon kynnyksen, voi jättää maalliset murheet taakseen ja sulkea ulkomaailman mielestään.

Millaisia tapoja sinulla on valmistautua jouluun? Siivoatko kodin lattiasta kattoon ja pistät kaapitkin ojennukseen? Hankitko joululahjat hyvissä ajoin vai viime tipassa ennen jouluaattoa? Tai ehkä valmistat ruokaa myyjäisiin tai leivot pakastimen täyteen erilaisia herkkuja, joista voi nauttia juhlapyhinä.

Monesti tuntuu, että pian alkava adventin aika on kovin kiireistä ja täynnä erilaisia askareita. Jouluvalmistelujen lisäksi ajatuksissa pyörivät hämmentävät kyberhyökkäykset ja sotien uhrit ympäri maailmaa. Uutisia tulvii joka tuutista. Meille kerrotaan esimerkiksi, mikä on tällä kertaa keikauttanut presidentin vaalien kannatusprosentteja uuteen asentoon. Mitä kaikkea meidän pitäisi ehtiä seurata ja tehdä?

Olen oppinut, että kiireen tunnun saa selätettyä yhdellä varmalla keinolla – astumalla kirkkoon. Kirkoissa on jotain aivan erityislaatuista tunnelmaa. Kun ylittää kynnyksen, voi jättää maalliset murheet taakseen ja sulkea ulkomaailman mielestään. Jo kirkkorakennuksissa riittää ihmeteltävää ja katseltavaa. Ja näin joulun alla kirkoissa on tarjolla valtavasti erilaisia tilaisuuksia ja tunnelmallista sisältöä.

Mieleenpainuvimpiin kokemuksiini kirkoista yhdistyy musiikki. Kirkkojen äänimaailma on omaa luokkaansa. En voisi kuvitella adventin aikaa, johon ei kuuluisi kirkkokonsertti tai kauneimpien joululaulujen laulaminen. Musiikki saa pään sisäisen hyörinän hetkeksi pysähtymään ja tuo kokonaisvaltaisen hyvän olon. Kirkossa hyvä olo vielä kertautuu, kun ympäristö on arvokas, katto on korkealla ja on tilaa hengittää.

Joulu on pian ja jokaisella meistä on erilaisia perinteitä, jotka tuovat meille turvaa, iloa, toivoa ja lohtua. Mikä ikinä oma jouluperinteesi onkaan, toivon sen tuovan sinulle levollisuutta sekä adventin aikaan että jouluun.

Kirsi Taskinen
viestintäpäällikkö
Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä
kirsi.taskinen@evl.fi

Kolumni: Anna musiikin puhua

Musiikin avulla voi osoittaa kiintymystä, myötätuntoa ja välittämistä. Kun en osaa tehdä lohtuhuivia surevalle, saatan kutoa sellaisen lauluista.

Vaalea pitkähiuksinen nainen katsoo kameraa kohti. Minkä musiikkikappaleen haluat kuulla silloin, kun mikään ei tunnu onnistuvan? Minkä kappaleen avulla voit kertoa ystävällesi, mitä hän sinulle merkitsee? Minkä kappaleen haluat jättää perinnöksi lapsillesi – muistuttamaan siitä, mitä heille toivot?

Musiikin avulla voi osoittaa kiintymystä, myötätuntoa ja välittämistä. Kun en osaa tehdä lohtuhuivia surevalle, saatan kutoa sellaisen lauluista. Kuullessani kappaleen, joka tuo mieleen jonkun läheiseni tai kokemukseni hänestä, kerron sen hänelle. Syntymäpäivälahjan sijaan minulta saattaa saada soittolistan.

Aristoteles on sanonut, että musiikki rakastaa enemmän. Rakkauden osoittaminen musiikin kautta voi koskettaa ihmistä syvästi. Jos sinun on vaikea puhua rakkautta ääneen, anna musiikin puhua puolestasi. Kenelle ja minkä kappaleen sinä voisit tänään omistaa?

Musiikin matkassa voi myös hiljentyä ja kuunnella omaa sisäistä maailmaa. Joskus jotakin, joka saattaisi jäädä itseltä piiloon, voi tulla koettavaksi lauluissa. Musiikki liikuttaa myös tiedostamatonta. Onko sinulle koskaan tullut tunne, että jossakin kappaleessa on sanottuna se, mitä et vielä ole uskaltanut kohdata sisäisessä maailmassasi?

Monen ihmisen suru- tai eroprosessissa musiikilla on suuri merkitys. Musiikki lohduttaa, rohkaisee ja kannattelee elämän kriiseissä. Joskus toisen laulama tai soittama palauttaa oman tunteen helpommin kestettävässä muodossa – vähän niin kuin riittävän hyvä vanhempi palauttaa lapsen tunteen. Silloin tulee tunne, että en ole tämän kokemukseni kanssa yksin. Tästä voi selvitä. Oletko kokeillut omistaa jonkun lohduttavan tai rohkaisevan kappaleen sanat itsellesi? Käperry vaikka viltin sisään ja etsi näin musiikin äärellä myötätuntoa itseäsi kohtaan. Anna itsesi olla laulun arvoinen.

Musiikki rauhoittaa ja vireyttää. Juoksulenkillä se antaa energian, nukkumaan käydessä unihiekan – kunhan vain musiikin lajin valitsee omia tarpeitaan kuunnellen. Musiikin avulla voi myös herätellä tunteita. Onko sinulla jokin luottokappale, joka tuo iloisen mielen tai rauhoittaa sykkivän ohimosuonen?

Musiikin seurassa voi myös heittäytyä, höpsötellä ja irrotella. Välillä urheilutapahtumissa katselen lämmöllä ja hiukan kateellisenakin lapsia, joiden kehoon löytyy liike heti, kun musiikki antaa rytmin. Itse uskallan antautua rytmin vietäväksi lähinnä omassa vaatekomerossa – mutta hyvä, että edes siellä. Hyvät asiat kun eivät katso paikkaa.

Piia Nurhonen
perheneuvoja,
psykoterapeutti
piia.nurhonen@evl.fi

Sana: Ja maan päällä rauha ihmisillä?

Jumalalla on oma ikiaikainen rauhansuunnitelma ihmiskuntaa varten. Hän lähettää oman rauhanneuvottelijan keskellemme.

Sotauutiset ahdistavat. Supervaltojen kilpavarustelu kiihtyy. Viattomia siviilejä pommitetaan ja käytetään ihmiskilpinä. Kuvat lapsista sodan jaloissa koskettavat syvältä. Esirukoustamme tarvitaan! Tilanteet näyttäytyvät epätoivoisina.

Joulun hyvässä sanomassa julistetaan kuitenkin toivoa ihmiskunnalle: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

Enkelitkin ovat olleet huolissaan maailmamme tilanteesta. Ihmiskunta on ollut alusta lähtien synnin syvässä kuopassa. Jumalan tahtoma olotila on, että ihmisten kesken olisi rauha ja heidän välillään vallitsisi hyvä tahto toisiaan kohtaan. Nyt ihmiskunta on pahan kierteessä. Synnin seuraamukset maksavat päivittäin miljardeja euroja ihmiskunnalle. Rauhantekijöitä tarvittaisiin maailmaan lisää.

Yksi merkittävä kristitty ja Nobelin rauhanpalkinnon saanut suomalainen haudattiin marraskuussa Hietaniemen hautausmaalle. Presidentti Martti Ahtisaaren tunnetuimpia sanoja olivat: ”Rauha on tahdon asia.” Omaa tehtäväänsä hän kuvasi: ”Sovittelijan tehtävä on auttaa osapuolia avaamaan ongelmia ja kehottaa heitä etenemään rauhanprosessissa. Sovittelijan roolissa yhdistyvät laivan kapteenin, lääkärin, kätilön ja opettajan ammatit.”

Jumalalla on oma ikiaikainen rauhansuunnitelma ihmiskuntaa varten. Hän lähettää oman rauhanneuvottelijan keskellemme. Betlehemin yössä syntyy Rauhanruhtinas, joka omaa kaikki taivaalliset ja maalliset ominaisuudet rakentaa rauhaa niin suhteessa Taivaalliseen Isäämme kuin ihmisten välisissä suhteissa. Jeesus Kristus itse edustaa muutosvoimaa. Hän itse on Rakkaus. Rakkaus on Jumalasta peräisin oleva voima, joka saa poikki pahan kierteen. Rakkaus on voima, jolla kapteeni, lääkäri, kätilö ja opettaja luotsaa, parantaa, synnyttää ja opettaa ihmislapsia rauhan teille. Jeesus Kristus on itse Tie, Totuus ja Elämä. Hän on sielujen paras Ystävä ja paras Lääkäri.

Jouluna vietämme Jeesuksen syntymäpäivää. Tänä adventtiaikana meidän tulee liittyä vahvemmin hyvän puolelle taistelussa vihaa, väkivaltaa ja sortoa vastaan. Jokainen meistä on myös sovittelija ja rauhantekijä omassa elämässään.

Jumala lähettää jouluna keskellemme Rauhanruhtinaan. Tämä pieni viaton poikavauva vie ihmiskunnan kerran ikuiseen rauhaan ja pelastukseen.

Jukka Reinikainen
kirkkoherra
Kontiolahden seurakunta

Kirkolliskokous myönsi puoli miljoonaa euroa Kiihtelysvaaran kirkolle

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.

Kirkolliskokous on päättänyt myöntää kirkkohallituksen esityksen mukaisesti Kiihtelysvaaran kirkon uudelleenrakentamiseen 500 000 euroa. Päätökseen on tyytyväinen Matti Ketonen, joka oli mukana kauden viimeisessä kirkolliskokouksessa Turussa marraskuun alkupuolella.

– Iloitsen avustuspäätöksestä. Pidän sitä eettisesti oikeana siksi, että kyseessä oli kirkon tuhopoltto ja siksi, että paikallisesti toteutettu kirkkokeräys osoitti jo sinällään yhteisvastuun kantoa asiassa, hän sanoo.

Ketonen on päättämässä pitkää kauttaan kirkolliskokousedustajana.

– Viimeiseen kokoukseen liittyi erityinen tunne ja jäähyväisten jättö. Laskin että olen 20 vuoden aikana ollut käytännössä lähes vuoden Turussa kirkolliskokouksissa. Se on iso pala elämääni, Ketonen sanoo.

Päätös olla asettumatta ehdolle seuraavissa vaaleissa oli Ketosen mukaan sisäinen valinta.

– Tämä on uusi vaihe elämässä, mutta kiinnostus kirkon asioihin ei katoa tämän myötä. Haluan tukea niitä, jotka tulevat uusina paikalle.

Ryhmäkuva kirkolliskokouksesta. — Kirkolliskokouksen edustajat pukeutuivat torstaina 9. marraskuuta mustaan tukeakseen Kirkkojen maailmanneuvoston Torstait mustissa -kampanjaa. Kampanja vastustaa seksuaalista häirintää ja sukupuolittunutta väkivaltaa. Kuva: Aarne Ormio

Toiveena päätös samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä

Kirkolliskokousedustajan paikan jättää samaan aikaan toinenkin pohjoiskarjalaisista edustajista, Kontiolahden seurakunnassa työskentelevä seurakuntapastori Ruut Hurtig.

Hurtig koki nelivuotisen edustuskautensa aikana erityisen antoisiksi mietintöjen valmistelut käsikirjavaliokunnassa.

– Esimerkiksi viimeinen mietintömme koski maahanmuuttajataustaisten ihmisten uskonnonvapauden turvaamista. Kuulimme eri uskontojen edustajien kokemuksia uskonnonvapauden toteutumisesta.

Tulevalta kirkolliskokoukselta Hurtig toivoo päätöstä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta.

– Toivon, että kaikilla kirkon täysi-ikäisillä jäsenillä olisi yhtäläinen oikeus saada kirkollinen avioliittoon vihkiminen kumppaninsa kanssa.

– Lisäksi toivon, että päättäjiltä löytyy viisautta ja rohkeutta tarpeelliseen rakenneuudistukseen, Hurtig toteaa.

Uudet kirkolliskokousedustajat valitaan helmikuussa

Kirkolliskokousvaalit järjestetään helmikuussa 2024 ja uusi nelivuotinen toimikausi alkaa toukokuussa 2024. Vaalien ehdokasasettelu päättyi marraskuun puolivälissä ja ehdokasgalleria avataan verkossa tammikuussa 2024. Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita.

Pappisjäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja hiippakunnan papit. Maallikkojäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet.

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.

Kirsi Taskinen